Suomen asevientilinjaa tiukennettava

Suomi on viime vuosina myöntänyt asevientilupia maihin, joiden humanitaarinen ja ihmisoikeustilannetilanne on hyvin heikko. Näiden lupien myöntäminen on vastoin kansainvälistä asekauppasopimusta, mihin Suomi on sitoutunut. Näin ei voi olla. Hallituksen on arvioitava asevientilinjansa uudelleen.

Jemenissä on tällä hetkellä käynnissä yksi maailman vaikeimmista humanitaarisista katastrofeista. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan pommittaneet Jemenissä systemaattisesti siviilikohteita, kuten kouluja ja sairaaloita. Sodan kaikkia osapuolia epäillään sotarikoksista.

Suomi ei ole vienyt aseita Jemeniin sitten vuoden 2012. Silti Suomi jatkaa asevientiä Jemenissä sotiviin Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan. Kesällä 2017 hallitus myönsi luvan miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustojen viemisestä Arabiemiraatteihin huolimatta siitä, että ulkoministeriö vastusti vientiluvan myöntämistä. Vuonna 2016 valtion pääomistama Patria myi Arabiemiraatteihin panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, joita on nyt todistetusti käytössä Jemenissä.

Viime vuosina Suomen puolustustarvikkeiden vienti  on ajatushautomo SaferGloben  raportin mukaan ollut huomattavaa myös Turkkiin. Turkin sisäinen ihmisoikeustilanne on heikentynyt kesän 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen huomattavasti, ja tämän vuoden alusta Turkki on aloittanut hyökkäyksen Syyrian kurdiväestöä vastaan. Tässä tilanteessa Turkkiin ei pidä viedä mitään sotilastarvikkeita.

Suomen aseviennin painopiste on viime vuosina muuttunut. Asevienti on lisääntynyt maihin, joiden ihmisoikeustilanne on vakava tai jotka ovat osana aseellista konfliktia. Lähi-itä toimii tästä hyvänä esimerkkinä. Alue on yksi maailman pahimmista kriisipesäkkeistä. Viemällä aseita Suomi ei ainakaan edesauta alueen vakauttamista.

Suomea sitovat aseviennissä kansainväliset sopimukset ja velvoitteet. Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa todetaan, että jäsenvaltion ei tule myöntää lupia aseiden vientiin, mikäli päätöksentekohetkellä on tiedossa, että aseita voidaan käyttää tai käytetään kansainvälisten sopimusten rikkomiseen. Pelkästään mahdollisuus aseiden väärinkäyttöön on siis arvioinnissa keskeistä. Suomen asevientipäätöksiä on tehty Jemenin konfliktin ollessa käynnissä. Riski aseiden väärinkäyttöön on siis ollut tiedossa jo päätöksiä tehtäessä.

Suomi oli yksi kansainvälisen asekauppasopimuksen seitsemästä valmistelijasta ja keskeinen vaikuttaja sopimuksen synnyn taustalla. Meidän on syytä huolehtia siitä, että itse kunnioitamme sopimusta.

Vihreät on moneen otteeseen perännyt hallitukselta perusteita maamme asevientilinjaan. Vastaukseksi tarjotaan Suomen puolustusteollisuuden etua ja sitä, että ehdottoman esteen aseviennille muodostaisi vain YK:n, EU:n tai ETYJ:n asevientikielto. Ehdottoman kiellon puute ei kuitenkaan vapauta Suomea kansainvälisistä velvollisuuksista, eikä puolustusteollisuuden vienninedistämistä voi asettaa ihmisoikeuksien edelle.

Tilanne, jossa suomalaisia aseita käytetään ihmisoikeusloukkauksiin, on kestämätön. Presidentinvaaleissa lähes kaikki ehdokkaat totesivat yhteen ääneen, että Jemenin sodan osapuolille ei tule enää myöntää uusia asevientilupia. Hallituksen on nyt aika näyttää, että se on valmis omaksumaan vastuullisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan linjan aseviennissä.