Suomalaisen koulutusjärjestelmän seuraavat sata vuotta

Suomi täyttää huomenna sata vuotta. Siinä on paljon juhlimisen aihetta. Yksi suurimpia juhlan aiheita on suomalainen koulutusjärjestelmä: valtava kansallinen ponnistus, maamme menestyksen kulmakivi.

Miltä näyttävät suomalaisen koulutusjärjestelmän seuraavat sata vuotta? Meidän pitää vaalia koulutuksemme eteen tehtyä työtä tulevien sukupolvien vuoksi. Seuraavan sadan vuoden perintöä rakennetaan tässä ja nyt. Vihreät tahtoo jättää perinnöksi maailman parhaan koulutusjärjestelmän ja maailman parhaat koulut, jotka kehittyvät uusien sukupolvien ja aikojen vaatimuksiin.

Oppositioryhmät kokoontuivat tänään keskustelemaan välikysymyksestä koskien koulutuksen tasa-arvoa. Huoli koulutuksen tasa-arvon heikkenemisestä ja koulutuksen eriarvoistumisesta jaettiin laajasti. Päätimme yhdessä kokoontua aiheen tiimoilta uudestaan sitten, kun hallitus on vastannut edelliseen välikysymykseen. Ilmoitamme uuden kokouksen jälkeen, miten aiheessa edetään.

Vihreät pitää kiinni koulutuslupauksesta, joka annettiin ennen vaaleja. Leikkausten tie kuljettiin loppuun viime vaalikaudella. Keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus petti kuitenkin antamansa lupauksen. Koulutuksen eriarvoistuminen ei ole vain uhkakuva, vaan sitä tapahtuu jokainen päivä, tässä ja nyt.

Ongelma on koulutuksen eriarvoistuminen kaikilla opintoasteilla. Koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt, ja asuinalueen ja kotitaustan merkitys kasvanut oppimistuloksissa. Oppilaiden ja opettajien pahoinvointi on lisääntynyt. Jopa yli viidennes oppilaista oireilee psyykkisesti. Opettajat ovat usein neuvottomia haastavien ja kuormittavien tilanteiden edessä ja kokevat riittämättömyyttä ja osaamattomuutta.

Sipilän hallitus ei ole havahtunut näihin ongelmiin. Se puhuu paljon hyviä asioita koulutuksen kehittämisestä, mutta toimii vastoin puheitaan. Hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, ammatillisesta opetuksesta, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta.

Sipilän hallitus on pyrkinyt kiillottamaan kilpeään tekemällä muutamien kymmenien miljoonien eurojen pistemäisiä panostuksia koulutukseen. Ne eivät mitenkään pyyhi pois hallituksen tekemiä 500 miljoonan euron leikkauksia koulutuksesta ja siitä arvokkaasta työstä, jotta oppilaitoksissa ympäri Suomen tehdään.

Oppimisen tasa-arvo on heikentynyt jo niin merkittävästi, että se näkyy kansainvälisissä vertailuissa. Se, että kotitausta vaikuttaa yhä enemmän ihmisen koulutustasoon, on kehitystä taaksepäin. Se on kehitystä kohti lasten ja nuorten luokkayhteiskuntaa, jossa koulutus ja kouluttamattomuus periytyvät. Se on aikaisempien sukupolvien meille antaman perinnön hukkaamista ja tuhlaamista, hyvinvointivaltion idean hylkäämistä.

Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on Suomessa lisääntynyt. Nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen suorita vähintään toisen asteen koulutusta, kiinnittyvät heikommin yhteiskuntaan ja työelämään sekä kokevat yleisemmin ongelmia toimeentulon ja mielenterveyden kanssa. Tässäkin asiassa lasten vanhempien vaikeuksilla toimeentulon, perhesuhteiden tai koulutuksen osalta on selkeä yhteys heidän lastensa vastaaviin ongelmiin. Eriarvoisuudella on taipumus periytyä ylisukupolviseksi. Siksi nuorista täytyy ottaa koppi monin eri tavoin ja mahdollisimman varhain, ja opettajien lisäksi kouluihin tarvitaan lisää auttavia käsiä, kuten kuraattoreita, psykologeja ja koulunkäyntiavustajia.

Vihreät esittää tulevaisuusbudjetissaan puoli miljardia euroa lisää koulutukseen. Yksi lisäpanostus on tukiopinto-ohjaus, jolla pyritään puuttumaan kaikkein kriittisimpään kohtaan opinnoissa eli peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väliseen nivelvaiheeseen.

Palautamme jokaiselle lapselle oikeuden täyteen päivähoitoon, pienennämme ryhmäkokoja ja satsaamme hoidon laatuun. Toteutamme maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille, investoimme peruskoulun laatuun ja tasa-arvoon. Lisäämme ammatillisen koulutuksen lähiopetusta ja opettajia. Varmistamme yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen korkean tason. Satsaamme ammattikorkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen korkeaan tasoon ja sidomme koulutusmenot indeksiin.

Rahoitamme koulutusinvestoinnit leikkaamalla joko suoraan ympäristölle haitallisia tai talouden uudistumisen kannalta tehottomia yritystukia. Budjetin sisällä jokainen euro on arvovalinta. Vihreiden arvovalinta on koulutus. Siihen investoiminen on paras tapa tuottaa kestävää kasvua ja varmistaa, että kaikki voivat päästä siitä osallisiksi.

Meillä on edessämme Suomen seuraavat sata vuotta. Meidän on uskallettava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Meidän on rakennettava seuraavasta sadasta vuodesta entistä paremmat. Meidän on kannettava vastuuta tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Siinä kaikessa meitä auttaa koulutus. Sitä meidän pitää puolustaa viimeiseen saakka.