Sukuelinten silpominen seis – tarvitsemme selkeämmän lain ja lisää toimia

Kansalaisaloite tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi on käsitelty loppuun eduskunnassa. Päätimme, että tyttöjen sukuelinten silpominen täytyy säätää rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja yksiselitteisemmin. Tyttöjen sukuelinten silpominen on väkivaltainen ja törkeä toimenpide, joka loukkaa perustavanlaatuista oikeutta omaan kehoon ja koskemattomuuteen. Erityisen raa’an teosta tekee se, että silvottaviksi joutuvat ovat usein alaikäisiä tyttöjä. 

Emme ole onnistuneet riittävällä tavalla estämään silpomista ja sen uhkaa. Silpominen on jo nyt kielletty rikoslaissa, sillä se rinnastetaan pahoinpitelyyn tai törkeään pahoinpitelyyn. Myös silpomisen suunnittelusta voidaan tuomita. Nyt tavoitteena on entisestään selkiyttää lainsäädäntöä, poistaa kaikki tulkinnanvaraisuudet ja vaikuttaa sitä kautta myös asenteisiin. Silpominen on pahoinpitelyrikos, joka vaatii etukäteissuunnittelua ja muita erityisjärjestelyjä – se poikkeaa siis ns. tavanomaisista pahoinpitelyistä. 

Eduskunta siis vaatii selvittämään, miten silpominen tunnistetaan ilmiönä ja toimenpiteenä vieläkin tarkemmin rikoslain pykälissä. Valtioneuvoston täytyy ryhtyä toimenpiteisiin, joilla sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Laki ei yksistään estä silpomista, mutta sillä on oleellinen vaikutus siihen, miten ilmiöön suhtaudutaan.

Pelkkä pykälien viilaaminen ei kuitenkaan riitä

Tarvitsemme laajoja yhteiskunnallisia toimia silpomisen lopettamiseksi. Silpomisen vastaiselle työlle esimerkiksi neuvoloissa, kouluissa, järjestöissä ja haitallista perinnettä ylläpitävien yhteisöjen parissa on turvattava riittävät resurssit. 

Sosiaali- ja terveysministeriön silpomisen vastainen toimintaohjelma linjaa valtakunnallisesti, miten silpomista ehkäistään ja miten ilmiöön reagoidaan terveystarkastuksissa, gynekologikäynneillä ja lastensuojelussa. Meidän on varmistettava, että toimintaohjelma tunnetaan jokaisessa kunnassa ja että sen toteuttamiseen on riittävät resurssit, tiedot ja osaaminen. 

Silpomisen ennaltaehkäisyssä onnistuminen vaatii nimenomaan laajempaa ymmärrystä ilmiöstä kouluissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ja eri alojen ammattilaisia on koulutettava ottamaan silpomiseen liittyviä kysymyksiä luontevasti puheeksi. Lisäksi silpomisen yleisyyttä on syytä edelleen seurata kouluterveyskyselyssä ja muissa terveysraporteissa.

Julkisen sektorin lisäksi järjestöillä on silpomisen vastaisessa työssä aivan keskeinen rooli ihmisten valistamisessa ja uhrien auttamisessa. Ruohonjuuritasolla tapahtuu hidas, mutta sitäkin tärkeämpi asennemuutos. Nämä järjestöt tarvitsevat tinkimättömän tuen ja riittävät resurssit vaikuttavan kenttätyön jatkamiseksi.

Oikeus päättää oman kehon koskemattomuudesta kuuluu jokaiselle

Kansalaisaloitteessa tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi on ennen kaikkea kyse koskemattomuudesta ja oikeudesta omaan kehoon. Vihreille on ollut erittäin tärkeää, että lakivaliokunta käsittelee mietinnössään kattavasti myös poikien tilannetta, vaikka se ei kansalaisaloitteen ehdotuksiin sisältynyt. Väitteet siitä, että pojat olisi kansalaisaloitteen käsittelyssä ohitettu, ovat siis yksiselitteisesti virheellisiä. Päinvastoin, tätä kautta avaamme yhteiskunnallisen keskustelun poikien epäselvästä juridisesta asemasta. 

Poikien ympärileikkaus on oma kysymyksensä, johon liittyy omanlaisiaan herkkyyksiä. Ympärileikkauksia tehdään sekä lääketieteellisistä että ei-lääketieteellisistä syistä. Muun muassa sen takia kysymys ei ole aivan niin suoraviivainen. Asia ansaitsee oman, huolellisen valmistelunsa ja laajan yhteiskunnallisen vuoropuhelun. Erityisen tärkeää on seurata tutkittua tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ei-lääketieteellisillä ympärileikkauksilla on kasvuun, kehitykseen ja seksuaaliterveyteen. Olen tyytyväinen, että eduskunnan laaja enemmistö haluaa käynnistää rakentavan keskustelun tästäkin aiheesta.

Vihreiden mielestä lainsäädännön täytyy lähteä siitä, että jokaisen lapsen oikeus koskemattomuuteen on ensisijaista. Tämän periaatteen mukaisesti myös poikien ympärileikkauksiin liittyvää lainsäädäntöä on syytä tarkentaa ja arvioida suhteessa lääketieteen hoitokäytäntöihin. Samassa yhteydessä tulee turvata myös intersukupuolisten lasten oikeudet.

Oikeus päättää omasta kehostaan kuuluu jokaiselle sukupuolesta riippumatta.

Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille

Lopuksi vielä suuri kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille tyttöjen sukuelinten silpomisen nostamisesta yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Kansalaisaloite on onnistunut murtamaan hiljaisuutta herkän ja monia henkilökohtaisesti koskettavan aiheen ympäriltä. On korkea aika kirkastaa lainsäädäntöä tyttöjen sukuelinten silpomisen osalta sekä varmistaa riittävä osaaminen ja voimavarat silpomisen vastaiseen työhön ja uhrien auttamiseen.