Soten monikanavarahoitusta on kyettävä purkamaan vaiheittain

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tällä hetkellä liian monta maksajaa: kunta, sairaanhoitopiiri, Kela, asiakas, vakuutusyhtiö ja työnantaja. Sote-uudistuksen yhteydessä on toivottavaa, että monikanavarahoitusta päästään purkamaan.

Parlamentaarinen komitea käsitteli soten monikanavarahoituksen purkamista tänä syksynä. Loppumietintö valmistui viime viikolla, ja se jätti osittain toivomisen varaa. Komitea linjasi, että ensihoidon matkojen siirtämisen osalta on mahdollista päättää rahoitusvastuun siirrosta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä on hyvä linjaus, koska matkakorvausten siirto kannustaa palveluverkon kestävään suunnitteluun ja estää osaoptimoinnin sekä liiallisen keskittämisen.

Vihreiden kanta on, että sote-palveluiden monikanavarahoituksesta kannattaa siirtyä yksikanavaiseen rahoitusmalliin, jossa hyvinvointialueet vastaavat palveluiden rahoituksesta omilla budjeteillaan. Tällöin koko järjestelmä olisi yksinkertaisempi ja paremmin ohjattavissa. Jos rahoitus on monella eri taholla, syntyy osaoptimoinnin vaara. Silloin toimija voi väistää vastuunsa siirtämällä potilaan toisen tahon vastuulle.

Kuntoutuksen osalta komitea linjasi, että kuntoutuksen järjestämisvastuun siirtoa Kelalta hyvinvointialueille voidaan pilotoida, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. Komitea käsitteli niin kuntoutuspsykoterapiaa kuin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksen osalta toivottavaa on, että pilotteja voidaan tehdä jo siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy.

Kelan kuntoutuspsykoterapiassa on jo tällä hetkellä merkittäviä haasteita. Psykoterapeutin löytäminen on vaikeaa, mikä saattaa viivästyttää Kelan tukeman pitkäkestoisen psykoterapian aloittamista usealla kuukaudella. Alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu, vaikka laki takaa subjektiivisen oikeuden psykoterapiaan. 

Hoitotakuun yhteydessä otetaan ensimmäiset askeleet mielenterveyspalveluiden painopisteen siirtämisestä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteeksi kannattaa ottaa, että yhä useampi pääsee lyhytterapian piiriin. Kaikki eivät tarvitse pitkää kuntoutuspsykoterapiaa, minkä vuoksi painopiste on siirrettävä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja lyhytterapiaan niiden osalta, jotka hyötyvät enemmän näistä palveluista. Subjektiivinen oikeus kuntoutuspsykoterapiaan on turvattava heille, jotka tarvitsevat pitkäkestoista psykoterapiaa.

Sote-uudistus tuo järjestämisvastuun julkiselle sektorille ja yhtenäistää hoitoketjuja. Tässä yhteydessä myös rahoitusta kannattaa suunnata yksikanavaiseen malliin.