Sote-uudistuksessa ratkaistavana vielä yksityiskohtia saamelaisten palveluista ja lapsivaikutukset

Sote-lait annettiin tänään eduskunnalle. Valiokunnassa ratkotaan vielä monia yksityiskohtia, kuten saamelaisten sote-rahoituksen seuranta sekä lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi.

Sote-lait annettiin tänään eduskunnalle ja tästä alkaa valiokuntien hurja työpuristus, jotta lait saataisiin hyväksyttyä aikataulussa kesäkuussa. Tällä kertaa aikaa on onneksi on varattu tarpeeksi, mutta se ei tarkoita, etteikö urakka olisi suuri. Osana urakkaa on myös laaja asiantuntijoiden kuuleminen. Asiantuntijoiden osaamista ja näkemyksiä kaivataan esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja erityisryhmien huomioimisesta.

Sote-lakipaketti vähentää eriarvoisuutta ja pitää sisällään suuren potentiaalin ihan jokaisen Suomessa asuvan palveluiden parantumiselle. Muutos on suurin kaikista heikoimmassa asemassa oleville, jotka ovat eniten riippuvaisia matalalla kynnyksellä ja yhdeltä luukulta saatavista julkisista palveluista.

Kun säädetään sote-uudistuksen kokoista lakipakettia jää eduskunnalle väistämättä paljon yksityiskohtia ratkottavaksi. Kaikkea ei yksinkertaisesti pystytä ottamaan huomioon ministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä –  ja näin kuuluukin olla.

Saamelaisten asema parani sote-laeissa vielä lausuntokierroksen jälkeen, kun saamelaisten osuutta vahvistettiin lautakunnassa. Ratkaisematta kuitenkin jäi muun muassa miten varmistetaan, että Lapin hyvinvointialueen saama erityisrahoitus saamenkielisten ja -kulttuuristen palveluiden tuottamiseen käytetään juuri sille tarkoitettuun tehtävään. Nyt rahoituskerroin on osa koko hyvinvointialueen rahoitusta, mutta hyvinvointialueella ei ole velvoitetta raportoida juuri tämän rahasiivun käytöstä. Kielellisten ja kulttuuristen kysymysten huomioiminen palveluiden järjestämisessä saamelaisille on ensiarvoisen tärkeää paitsi terveys- myös sosiaalipalveluissa, kuten neuvolassa tai lastensuojelussa. Ne ovat paikkoja, joissa on äärimmäisen tärkeää, että hoitaja tai sosiaalityöntekijä aidosti ymmärtää asiakkaan tilannetta.

Saamelaisilla on alkuperäiskansana erityisiä oikeuksia muihin kielivähemmistöihin verrattuna. Perustuslaki antaa saamen kielelle vahvan aseman. Mikäli saamenkielisiä palveluita ei ole saatavilla, kyse voi olla syrjinnästä. Onkin tärkeää, että saamelaisten sote-palveluihin tarkoitetut varat käytetään palveluiden toteuttamiseen ja että saamelaisten oma ääni painaa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Rahavirtoja ja niiden käyttöä tulisi olla helppo seurata valtion pussista saamelaisten sote-keskuskäynneille asti. Näin voidaan varmistaa, että saamelaiset saavat peruspalvelunsa yhtä laadukkaina ja matalalla kynnyksellä kuin esimerkiksi suomenkielisetkin.

Toinen ratkottava asia liittyy lapsen oikeuksiin. Lapsibudjetointi on edellytys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisvaltaiselle toteuttamiselle. Hyvinvointialueiden valtuustoilla tulee olemaan merkittävää poliittista valtaa ja niiden tulisi aina päätöksiä tehdessään tietää, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialueet ottaisivat heti ensimmäisestä päivästä alkaen työkalupakkiinsa lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin.

Vihreä kädenjälki näkyy jo nyt eduskuntaan tulevassa versiossa verrattuna kesällä lausunnoilla olleeseen versioon etenkin kasvukuntien rahoituksessa. Nyt eduskuntaan tuleva sote-esitys ei ole täydellinen, mutta kuitenkin paras tähänastisista. Sote-uudistuksella voimme parantaa terveyttä ja hyvinvointia yhdenvertaisella ja reilulla tavalla. Nyt on aika tehdä se todeksi.