Sote tehdään hyvinvointierojen kaventamiseksi

Sote-uudistusta on tehty lähes 15 vuotta. Tutkijat ja asiantuntijat ovat yhtä mieltä uudistuksen tarpeellisuudesta. Kunnat ovat yksinkertaisesti liian pieniä turvaamaan Suomen ikääntyvän väestön tarvitsemat  sosiaali- ja terveyspalvelut. Hallituksen malli ei ole täydellinen, mutta se on parempi kuin yksikään aiemmista versioista. Me Vihreät olemme kautta linjan pitäneet esillä sitä, että uudistuksessa on huomioitava myös lasten sekä kasvavien kaupunkien tarpeet.

Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Erot ovat suuret erityisesti mielenterveysongelmissa. Terveyserot noudattavat Pähkinäsaaren rauhan rajaa: pohjoisessa ja idässä sairastuvuus on suurempaa kuin etelässä ja lännessä. THL:n tutkimuksen mukaan Etelä-Suomen hyvätuloinen mies elää arviolta 12 vuotta pidempään kuin Itä-Suomen pienituloinen mies. Soten rakenneuudistus on tehtävä, jotta hoitoon pääsee yhdenvertaisemmin ja hoitopolut ovat yhtenäisiä kaikkialla Suomessa. Hyvinvointivaltiossa jokaisen on saatava hoitoa ja hoivaa.

Viiden puolueen yhteisvoimin rakennettu sote ei ole täydellinen. Rahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen ja kasvukaupunkien tulevaisuus on ymmärrettävästi herättänyt huolta. Olemme koko uudistuksen ajan vaatineet, että kaupunkeja ja kasvukeskuksia ei unohdeta. Kasvavissa kaupungeissa on edelleen rakennettava uusia päiväkoteja, kouluja ja kestäviä liikennejärjestelmiä ja kyky investoida näihin jatkossakin pitää pystyä sote-uudistuksen edetessä varmistamaan. Kuntien valtionosuuksissa huomioidaan Vihreiden esityksestä myös asukasmäärän kasvuun perustuva lisä, mikä tuo vuosittain 29 miljoonaa euroa lisää rahaa kasvaville alueille. Kasvukaupunkien tarpeet on pystyttävä huomioimaan kautta linjan myös uudistuksen seuraavissa vaiheissa.

Lasten oikeudet vahvistuvat hyvinvointialueilla

Vihreiden ehdotuksesta lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian niiden toiminnan käynnistyttyä. Hyvinvointialueet vastaavat kaikenikäisten sote-palveluista. On äärimmäisen tärkeää, että alueilla on ymmärrys siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja nuoriin sekä millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan. 

Koulukuraattoreiden ja -psykologien siirto hyvinvointialueiden vastuulle on herättänyt paljon keskustelua. Jo hallituksen esityksessä varmistimme, että koulukuraattorit ja -psykologit löytyvät jatkossakin kouluista lähipalveluna aivan yhtä läheltä oppilaiden arkea kuin aiemminkin. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta velvoitti hallitusta seuraamaan ja arvioimaan, miten oppilas- ja opiskelijahuolto toteutuu lähipalveluna kouluissa ja oppilaitoksissa.

Soten painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn

Sote-uudistuksen myötä hoidon painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn, mikä on ollut vihreiden pitkäaikainen tavoite. Palvelut kootaan yhteen hyvinvointialueille, jolloin hoitopolut ovat sujuvampia ja hoitoonohjaus on selkeämpää. Kun palvelut löytyvät yhden luukun alta, tästä hyötyvät eniten heikoimmassa asemassa olevat, kuten pienituloinen lapsiperhe, mielenterveysongelmista kärsivä työtön ja pitkään sairastanut eläkeläinen.

Soten rahoitus pohjautuu alkuun valtionrahoitukseen, minkä lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakas- ja käyttömaksuista. Hallitus on jo sopinut maakuntaveron käyttöönotosta hyvinvointialueilla viimeistään vuoteen 2026 mennessä, ja nyt sen valmistelua aloitetaan sote-lakien hyväksymisen jälkeen. Maakuntavero lisää kannusteen tuottaa palvelut kustannustehokkaasti: Kun hyvinvointialueen asukkaat voivat entistä paremmin, ohjautuvat syntyneet säästöt myös asukkaille itselleen. Lähidemokratia vahvistuu, kun tulevat aluevaltuutetut saavat päättää niin palveluiden sisällöstä kuin verojen määrästä. Olemme sopineet hallitusohjelmassa, ettei maakuntavero nosta kokonaisveroastetta. Vihreille maakuntavero on ehdoton osa soten rahoitusratkaisua, sillä ilman veroa hyvinvointialueiden päätösvalta omasta taloudestaan jäisi laihaksi.

Hyvinvoiva henkilöstö varmistaa hyvät palvelut

Sote-uudistusta ei olisi ilman ammattitaitoista henkilöstöä, joka on odottanut sotea kentällä jo pitkään. Sote-alan työntekijöistä valtaosa on naisia. Uudistuksen yhteydessä varmistetaan, että samasta tehtävästä maksetaan yhtä suuri palkka. Hyvinvointialueilla tehdään jatkossa myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. 

Tavoitteenamme on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, hoitoonpääsyn helpottaminen yhden luukun periaatetta hyödyntämällä ja kustannusten kasvun hillintä. Vaikka olemme tässä työssä pidemmällä kuin yksikään aiempi hallitus, ei tämä työ tule vielä valmiiksi. Soten rakenneuudistus on vain ensimmäinen askel, mutta tärkeä sellainen.

Sote-uudistus pähkinänkuoressa

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta 21 hyvinvointialueelle. 
• Uudellemaalle tehtiin erillisratkaisu: Helsingin kaupunki ja neljä hyvinvointialuetta vastaavat sotesta. 
• Soten rakenne selkeytyy, koska nyt palvelut ovat 190 kunnan tai kuntayhtymän, 20 sairaanhoitopiirin ja 16 erityishuoltopiirin vastuulla.
• Tuleville hyvinvointialueille valitaan päättäjät aluevaaleilla. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samaan aikaan vuodesta 2025 lähtien.
• Sote pohjautuu alkuun valtionrahoitukseen ja asiakasmaksuihin. Maakuntavero otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2026.
• Sote rakentuu vahvaan julkiseen puoleen ja toimivaan perustasoon. Kun kaikki sote-palvelut kootaan yhteen, hoitopulut ovat yhtenäisemmät.  
• Soteen kuuluvat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut, hammashuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvola, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus. 
• Uudistuksessa myös pelastustoimi siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Näin voidaan turvata ja vahvistaa ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä.
• Pelastustoimen palvelut ovat jo nyt toteutettu maakunnallisesti, joten nämä palvelut on varsin luontevaa siirtää hyvinvointialueiden vastuulle. Uudistuksen yhteydessä vahvistetaan myös valtakunnallista ohjausta, jonka tarkoituksena on palveluiden yhdenmukaistaminen ja sitä kautta ihmisten yhdenvertaisuuden lisääminen.
• Jatkossakin pelastustoimi on oma itsenäinen toimialansa – samoin kuin sosiaali- ja terveystoimi, joita ohjaa demokraattisesti valitut hyvinvointialueiden päättäjät.
• Sote ja pelastustoimi siirtyvät uusille hyvinvointialueille 1.1.2023.