Sofia Virran sote-ryhmäpuhe 20.11.2024

ARVOISA PUHEMIES

Meillä kansanedustajilla kaikilla oli tänään lapsen oikeuksien päivän merkeissä mahdollisuus tavata täällä eduskunnassa lapsia ja nuoria ja kuulla terveisiä heiltä. Yksi nuorista kertoi elämästä riippuvuusongelmaisten vanhempien kanssa ja sanoi (sitaatti alkaa)

”Mä oon sitten itse yrittänyt etsiä mistä heille voisi saada apua, mutta se tuntuu tosi vaikeelta”.

(sitaatti päättyy)

Tämä oli yhden nuoren kertomus, mutta meistä jokainen tietää, ettei tämä ollut vain yhden nuoren kertomus.

Ei lasten ja nuorten pidä joutua hakemaan apua vanhemmilleen.

Heidän tulee voida luottaa siihen, että aikuiset hoitavat, ja että tässä maassa saa apua ja pääsee hoitoon. Ja sen luottamuksen rakentamiseksi päättäjien tulisi tehdä kaikkensa.

Meidän on yhdessä voitava viestiä suomalaisille, että sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan kyllä toimimaan. Lupaus hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa jokainen saa apua on pystyttävä pitämään.

Nyt pelkäämme, että hallituksen politiikalla näin ei tapahdu.
Ja se on anteeksiantamatonta, sillä asiat olisi myös mahdollista saada toimimaan. Kaikki voisi myös mennä hyvin.

Se vain vaatisi hallituksen ja opposition yhteistyötä, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä kentällä työtä tekevien viranomaisten ja ammattilaisten yhteistyötä.

Ja kyllä siellä kentällä sitä yhteistyötä tehdään, mutta tehdäänkö tässä salissa – tehdäänkö politiikassa.

Kun olen tänään kuunnellut näitä puheenvuoroja, joissa on lähinnä ollut ilkkumisen maku, kenelle pystyy piikittämään koviten, minä olen todella miettinyt, että se ei tunnu yhdessä tekemiseltä. Ja sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi olla kyse yhdessä tekemisestä. Kyllä meistä kaikki tässä salissa saavat apua ja hoitoa jos sitä tarvitsevat mutta jokainen suomalainen ei ole aikaisemmin saanut eikä saa tällä hetkellä ja se asia pitäisi korjata. Se vaatisi sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää kehitettäisiin hyödyntämällä tutkittua tietoa, asiantuntijoita, alan ammattilaisia ja myös palveluita käyttäviä.

Nyt kuitenkin tuntuu, että tutkittua tietoa vähätellään, tuntuu ettei vaikutusarvioita oteta tosissaan tai ne lakaistaan maton alle jos ne eivät miellytä päättäjiä. Itse sotessa työskennelleenä tiedän, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeä aihe siihen, että käyttäisimme aikaa toisiamme nokitellen, toisillemme kettuillen, sen sijaan että hakisimme ratkaisuja ja esittäisimme niitä ennakkoluulottomasti myös silloin, kun ne tulevat muualta kuin oman puolueen riveistä.

ARVOISA PUHEMIES

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on historiamme suurimpia hallinnollisia uudistuksia, sitä ei voi kukaan kiistää.

Oli yhteinen epäonnistuminen, että uudistukseen aikaansaamiseksi meni yli 20 vuotta ja liian monta hallituskautta. Mutta nyt kun uudistus viime kaudella vihdoin saatiin maaliin, olisi katastrofaalinen virhe antaa sen kuihtua kasaan heti alkumetreillä.

Ja näin uhkaa käydä, kun hyvinvointialueet ajetaan selkä seinää vasten leikkaamaan liikaa ja liian nopeasti. Silloin ei auta toimia kaksilla rattailla, vastustaa leikkauksia siellä alueilla, jos itse edustaa puoluetta, joka laittaa alueet leikkaamaan.

Ei sote-uudistuksesta tullut täydellistä, se on todettu monen monta kertaa, mutta kyllä siitä tuli kehityskelpoinen, kyllä siitä saa pohjan järjestelmälle jossa ihmiset tässä maassa voivat saada apua ja joka voi olla myös kustannustehokas, jos sitä siihen suuntaan halutaan kehittää.

Me emme hyväksy siis tapaa, jossa nyt alueet laitetaan leikkaamaan liikaa ja liian nopeasti. Siinä on riski, että hukkaamme ne kaikki hyvät tavoitteet, jotka tälle uudistukselle on asetettu. Suomella ei todellakaan ole varaa aloittaa alusta, me olemme jo myöhässä. Tiedämme, että meidän arvokas ikääntyvä väestö tarvitsee mahdollisuuden inhimilliseen vanhuuteen, tiedämme että meidän pitää auttaa nuoria jotta he voivat pysyä työelämässä sen sijaan että he ovat eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi, tiedämme että valtio velkaantuu ja kustannukset tulee saada kuriin. Me olemme esittäneet, että alueille tulee saada kaksi vuotta lisäaikaa saada sopeuttamiseen

Me olemme ilolla tervehtineet omalääkärimallin edistämistä, se on oikeasuuntainen toimi, se on oikeasuuntaista resursointia. Pyydämme ja vetoamme, että hallitus kuulisi viestiämme siitä, että sitä voisi laajentaa omatiimimallin suuntaan. Koska me tiedämme jo nyt, että kentällä ammattilaiset tekevät moniammatillisesti töitä, että terveyskeskuksessa ihmisen usein kohtaa jokin muu ammattilainen kuin lääkäri, se ei poista lääkärin roolia ja merkitystä mutta laajentaisi mallia ajatuksena.

Ja me pyydämme, että hallitus harkitsisi vielä kerran tätä lisäajan antamista, jotta nyt voisimme siirtää painopisteen pois sieltä kalliista erikoissairaanhoidosta, tai vaikka niistä lastensuojelun sijoituksista ennaltaehkäisyyn, kansanterveyden ongelmien hillintään, perustason palveluihin, silloin me voisimme onnistua. Sillä arvon puhemies, kuten aluksi totesin, se että sote-uudistus tuli myöhässä, oli yhteinen epäonnistuminen, mutta jos nyt sote-uudistus tuhotaan lyhtynäköisellä politiikalla, se ei ole yhteinen epäonnistuminen vaan Orpon hallituksen epäonnistuminen.

Tämän vuoksi emme voi esittää luottamusta hallitukselle vaan esitämme epäluottamusta hallitukselle.