Sofia Virran ryhmäpuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa koskien hallituksen selontekoa kotoutumisen edistämisestä

Arvoisa puhemies,

Kenenkään ei tulisi tässä maassa joutua kokemaan olevansa ulkopuolinen, vieras tai yhteiskuntaan kuulumaton. Muistan surullisen hyvin, kuinka eräs varhaislapsuudessaan Suomeen muuttanut nuori kysyi kohtaamastaan syrjinnästä ja kouluväkivallasta kertoessaan, että miksi hän ei vain saisi jo kuulua tänne, olla vihdoin osa Suomea.

Ja juuri siitä on kyse kun puhumme tänään kotoutumisesta.

Siitä, miten ja millä keinoilla me voimme yhteiskuntana varmistaa, että jokainen Suomeen muuttava voi kokea tämän maan kodikseen. Että jokainen saisi parhaan mahdollisen tuen löytääkseen paikkansa tässä yhteiskunnassa, ollakseen sen täysivaltainen jäsen.

Onnistunut kotoutuminen on paitsi inhimillisesti myös talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeää. On kyse siitä, että pidämme kaikki mukana ehkäisemällä syrjäytymistä ja kaventamalla hyvinvointi- ja terveyseroja. Huolehtimalla, että jokainen voi löytää paikkansa lain tältä puolen ja torjumalla polarisoitumista. Varmistamalla, että yhteiskuntamme suuriin murroksiin, kuten työikäisen väestön vähenemiseen vastaamisessa aidosti hyödynnetään koko potentiaalia – maahanmuuttajataustaisen henkilöiden osaaminen mukaanlukien.

Ja kun me puhumme maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, me puhumme aina ihmisistä. Me puhumme esimerkiksi asiantuntijasta, joka tuo osaamistaan täydennettäväksi suomalaiseen yritykseen. Me puhumme puolisosta, joka muuttaa rakkaansa kotimaahan aloittaakseen yhteisen elämän Suomessa. Me puhumme lapsesta, joka pakenee sotaa – surullisimmillaan ilman vanhempiaan. Ja me puhumme ihmisestä, joka pakenee vainoa, hakeakseen Suomesta turvaa – mahdollisuutta elämään ja kotiin ilman pelkoa.

Hyvä kotoutuminen vaatiikin sitä, että näemme ihmisten yksilölliset tilanteet ja tarpeet. Meidän on päästävä eroon siitä ajatuksesta, että kotoutuminen olisi kaikille samanlaista. Useimmille se tarkoittaa kielen oppimista ja työelämään pääsyä, mutta joidenkin matka työmarkkinoilla saattaa alkaa terapiasta ja omasta kuntoutuksesta. Kotoutumisen onnistuminen edellyttää myös sitä, että osaamme entistä paremmin palvella eritaustaisia ihmisiä niin peruskoulussa kuin terveyspalveluissa, ja että osaamme huomioida maahanmuuton esimerkiksi asuntopolitiikassa. Nyt käsittelyssä olevalla kotoutumisen toimenpideohjelmalla edistetään mm. kotouttavaa sosiaalityötä ja terveyspalveluiden esteetöntä saatavuutta.

Arvoisa puhemies,

Suomi on sitoutunut turvaamaan jokaisen lapsen oikeuksia. Yhdessä rakentamamme lapsistrategian linjausten mukaisesti meidän tulee maahanmuuttajataustaisten lasten osalta varmistaa, että erilaiset palvelut, tukimuodot ja osallisuuden kanavat ovat yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi saatavilla kaikille lapsille. Jokainen lapsi ansaitsee ehjän lapsuuden.

Kotoutumisen keskiöön pitää ottaa nykyistä vahvemmin koko maahan tuleva perhe ja palvella jokaista heitä yksilöinä – kokonaiskuvaa unohtamatta. Alakouluikäiselle lapselle kun kotoutumisprosessi näyttäytyy hyvin erilaisena kuin työikäiselle aikuiselle.

Sanonkin aina, että pitämällä huolta aikuisista, pidämme huolta myös lapsista. Kun panostamme vanhempien kotoutumiseen, kuten kielitaitoon, työllistymiseen ja sosiaalisen tukiverkon rakentamiseen luomme aina myös turvaavia elementtejä lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta.

Koulutus on yksi keskeisimmistä keinoista, joilla taataan tänne muuttaneiden pääsy osaksi yhteiskuntaa. Laadukas koulutus ja mahdollisuus kielen oppimiseen auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja kulttuuria, helpottaa kommunikointia ja suhteiden luomista paikallisiin sekä avaa ovia työelämään.

Arvoisa puhemies,

Vaikka me Suomessa olemme tehneet laadukasta kotouttamistyötä, löytyy parannettavaa vielä paljon.

On hyvä, että kotoutumisen toimenpideohjelmassa ehdotetaan maahan muuttavien naisten ottamista erityiseksi kohderyhmäksi, sillä juuri heidän pääsy osaksi työmarkkinoita ja koulutusta on hankalaa siitäkin huolimatta, että heistä isolla osalla on hyvä koulutus ja halu tehdä työtä. Tässä me haaskaamme valtavan potentiaalin. Hyvänä ehdotuksena pidän myös eri toimenpiteiden sukupuolivaikutusten seurantaa sekä toimintamallien kehittämistä esimerkiksi tukemaan kotivanhempien koulutukseen pääsyä.

Lisäksi kaikenlaisen syrjinnän ehkäisyn merkitys tulee ymmärtää edellytyksenä kotoutumisen onnistumiselle. Rasistiseen yhteiskuntaan kun on todella vaikea kotoutua. Jos pelkkä ulkomaalaiselta kuulostava sukunimi estää työn saamisen on turha voivotella työvoimapulaa. On hyvä, että hallitus lisää monimuotoisen rekrytoinnin tukea ja ehkäisee syrjintää työelämässä.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että pitämällä huolta kotoutumisesta pidämme huolta siitä, ettei yksikään mieli särkyisi. Parempi kotouttaminen on pohja ehjemmälle lapsuudelle ja nuoruudelle sekä tie parempaan työllisyyteen ja hyvinvoinnin kasvuun. Jokaisella kun tulee olla taustastaan ja kulttuuristaan riippumatta mahdollisuus kokea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Ja juuri siihen pyrkimykseen tämä selonteko kokonaisvaltaisesti ja ihmislähtöisesti mielestäni vastaa.