Sofia Virran ryhmäpuhe 16.3.2022

Turvallisuuden merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, joissa se on uhattuna. Tilanteissa, joissa turvallisuuden tunne järkkyy – tai särkyy kokonaan.

Meistä jokainen haluaa kasvattaa lapsensa turvassa. Meistä jokainen haluaa saada vanheta turvassa. Meistä jokainen haluaa voida luottaa siihen, että arki Suomessa on turvallista.

Mutta mikä on turvallisuuden arvo? Miten paljon olemme yhteiskuntana turvallisuudesta valmiita maksamaan, miten suuren painoarvon antamaan sille, että turvallisuuden tunne kuuluu jokaiselle – ei vain tietyille.

Eikä sovi unohtaa, että turvattomuus – se vasta maksaakin. Sillä on peruuttamattomia seurauksia inhimillisesti ja taloudellisesti. Meidän tulee ehkäistä sisäisen turvallisuuden uhkia ja kyetä ratkaisemaan akuutit kriisit. Turvallisuuteen panostaminen ei tarkoita vain perinteisiksi turvallisuustoimijoiksi miellettyjen tahojen resurssoimista vaan panostuksia monille sektoreille aina sosiaali- ja terveyspalveluista koulutukseen ja kotoutumispalveluista ympäristön suojeluun. Lisäksi on varmistettava, että lainsäädäntömme on – ja pysyy – ajan tasalla.

On aivan keskeistä, että turvallisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti – sillä turvallisuus on kokonaisvaltaista ja myös sitä turvallisuuden hoitamisen tulee olla.

Selonteko toteaa Suomen olevan maailman turvallisin maa. Ja sitä olemme onnistuneetkin olemaan monelle – mutta valitettavasti emme jokaiselle.

Niin kauan kun yksikin lapsi kasvaa laiminlyönnin keskellä tai yhdenkin suomalaisen elämä päättyy lähisuhdeväkivallan seurauksena. Niin kauan kun yksikin suomalainen jää vaille turvaa tuovia palveluita tai kun yksikin ihminen joutuu tässä maassa kaltoinkohdelluksi vamman, ihonvärin, sukupuolen tai minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi emme ole saavuttaneet sellaista sisäisen turvallisuuden tasoa johon meidän tulee pyrkiä.

Tarvitaan toimivaa ketjua läpi viranomaistahojen. Eriarvoistumista tuottavia tekijöitä on kyettävä tunnistamaan ja torjumaan. Ylisukupolvisia kierteitä on katkaistava ja köyhyyttä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia vähennettävä. Rikokset on saatava ratkaistua tuloksellisesti niin, että tekijät joutuvat vastuuseen ja rangaistukset vastaavat teon vakavuutta. Katujengiytymistä, järjestäytynyttä rikollisuutta ja ihmiskauppaa on torjuttava eikä kunniaväkivallalta saa sulkea silmiä. On luotava ulospääsyjä rikollisuudesta ja kyettävä ehkäisemään osattomuutta.

Eräs lastensuojelun asiakkaana ollut nuori totesi minulle kerran, että miten osaisi elää turvallisesti kun ei ole mitään käsitystä, miltä tuntuu olla turvassa.

Lapsuudessa koetut traumat ja kaltoinkohtelu, vaille jääminen tai väkivallan keskellä kasvaminen kohottavat riskiä joutua rikosten uhriksi myös aikuisiällä – sekä riskiä tehdä rikoksia itse. Sanotaankin, että paras loppuelämän henkivakuutus, mikä lapselle voidaan antaa, on varmistaa, että hänen elämänsä ensimmäiset vuodet ovat turvallisia.

Lasten turvallisuus rakentuu niiden valintojen keskellä, joita me aikuiset teemme ja lasten turvallisuus tulevaisuudessa nojaa niiden päätösten varaan, joita me päättäjät teemme. Tämä maa on pidettävä lapsille turvallisena – ja välittömästi korjattava ne turvallisuusvajeet, joita osan lapsistamme arjessa tänäänkin on.

Turvallisuutta maassamme tuottavat ihmiset – ammattilaiset. Heillä täytyy olla toimivat resurssit tehdä työtään – rahoituksen tulee olla riittävää ja oikein kohdennettua.

On tunnistettava toimintaympäristöjen muutoksia ja kiinnitettävä enemmän huomiota esimerkiksi siihen, että yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Kyberturvallisuuteen on välttämätöntä panostaa, jotta yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan kaikissa oloissa.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat kiinteässä keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, joka kattaa kaikki yhteiskunnan eri tasot.  On hyvä ottaa huomioon, että tämä selonteko on tehty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävää muutosta – on selvää, että tällä on vaikutuksia myös maamme sisäiseen turvallisuuteen.

Lopuksi haluan painottaa, että vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhilta. Poistamalla yksinäisyyttä, lisäämällä osallisuuden kokemuksia ja kansan resilienssiä vaikutamme sekä välillisesti että suoraan sisäiseen turvallisuuteemme.