Sodalla on vaikutusta myös Suomen maariskiin: turvallisuuspolitiikka on siksi myös talouspolitiikkaa

Suomi tunnetaan vakaana ja ennakoitavissa olevana maana, jonka maariski on hyvin matala. Nyt tätä mainetta on pyrittävä puolustamaan Venäjän luomasta uhasta huolimatta. Maariskiprofiilin ylläpitämisessä korostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Ukrainan sota, Venäjän arvaamaton käytös ja talouspakotteet horjuttavat Euroopan vakautta. Kun yritys harkitsee, mihin maahan se tekee investointeja, maariskien arviointi on keskeisessä osassa. Yksi syy, miksi epävakaat valtiot eivät vaurastu, on että niihin ei investoida maariskistä johtuen. Näin on käymässä sodan aloittaneelle Venäjälle, kun investoijat ovat vetäytyneet maasta. 

Maariskillä tarkoitetaan yrityksen toimintaympäristön poliittisia ja taloudellisia olosuhteita eli sitä mikä on investointien vaarantumisen riski kussakin maassa. Maariskin ohella käytetään myös termiä poliittinen riski. Aiemmin geopolitiikka on ollut hyvin pienessä roolissa sijoittajien arvioissa Suomen ja Euroopan riskipitoisuudessa, mutta nyt turvallisuusnäkökannat sulautuvat entistä vahvemmin talouspolitiikkaan. 

OECD:n määritelmän mukaan maariski kattaa raha- ja valuuttapolitiikkaan liittyvät riskit (riski siitä, että valtio kontrolloi pääoma- tai valuuttaliikennettä, joka estää vaihtamasta paikallista valuuttaa ulkomaanvaluutaksi ja siirtämästä varoja ulkomailla oleville luotonantajille) sekä ns. force majeure -tapaukset, kuten sota, pakkolunastus, vallankumous, kansalaislevottomuudet, tulvat ja maanjäristykset.

Heikentynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa myös Suomen maariskiin. Maantieteellisen sijaintimme vuoksi sijoittajat voivat riskejä punnitessaan arvioida, että meillä on keskimääräistä epävarmempi asema. Suomi ja Euroopan Unioni eivät ole kuitenkaan taloudellisesti erityisen riippuvaisia Venäjästä, lukuunottamatta energiantuontia. Venäjän fossiilisen energiantuonnin osalta maiden riippuvuussuhteet vaihtelevat. Suomessa on hajautetumpi energiapaletti, emmekä ole onneksi  riippuvaisia tuontikaasusta. Öljyä on mahdollista ostaa muualta kuin Venäjältä, mutta on selvää, että öljyn hinta nousee. Geopoliittinen epävarmuus syö kuitenkin kulutus- ja investointihaluja ja voi hidastaa asuntomarkkinoita. Suomen Pankki arvioi, että talouskasvu saattaa hidastua jopa 0,5 prosenttiin kuluvana vuonna.

Ukrainan sodan vaikutuksista Suomen talouteen on esitetty erilaisia arvioita, jotka riippuvat sodan laajuudesta ja kestosta. Helmikuussa sijoittajat myivät sijoitusrahastoja Helsingin pörssistä enemmän kuin muualla euroalueella, mikä voi kertoa kohonneesta maariskistä. Toisaalta pelätty pää­omapako Helsingin pörssistä ei ole toteutunut. Vaikka joidenkin Venäjä-riippuvuuksista kärsivien suurten suomalaisten yritysten osakkeet ovat halventuneet merkittävästi, ulkomaisten sijoittajien omistusosuus osakkeista on pysynyt suunnilleen ennallaan viimeisten kahden viikon aikana.

Suomen tulee vaikuttaa osana Euroopan unionia siihen, että Venäjä ei jatka raakalaismaista sotaa Ukrainassa ja että ukrainalaisia autetaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannearviotamme tulee päivittää. Hallitus antaa selonteon Ukrainan sodan vaikutuksista niin ulko- ja turvallisuuspolitiikan, huoltovarmuuden kuin taloudenkin näkymiin. Samalla tulee vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja toimintakykyä, ylläpitää kansainvälisiä suhteita sekä kehittää omaa turvallisuuttamme ja puolustustamme myös kybervaikuttamista vastaan. Keskeisiä ovat puolustusinvestoinnit, mutta myös medialukutaidon parantamiseen tulee ohjata resursseja. Ukrainan sodasta liikkuu Venäjän levittämää propagandaa, minkä vuoksi luotettavien medialähteiden tunnistaminen korostuu. 

Jotta maariskin vaikutuksia vältettäisiin, olennaista on talouden tuottavuuden kasvattaminen. Kestävyyden ja resilienssin kannalta hyviä toimenpiteitä ovat ilmastotoimien lisääminen, energiariippuvuuden vähentäminen ja huoltovarmuuden parantaminen. Suomen tulee kyetä tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ja välttää aivovuotoa. Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat oleellisia. Siinä missä Suomi on ollut houkutteleva maa asua, voi olla, että joudumme jatkossa tekemään sen eteen vielä enemmän. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi pitää edelleen helpottaa Suomessa työskentelyä ja tehdä elämisestä helppoa ja viihtyisää. Tähän vaikutetaan työluvilla, ja esimerkiksi englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen saatavuudella. 

Sotaa pakenevat ihmiset tulee toivottaa tervetulleeksi, ja mahdollistaa heille heidän niin halutessaan elämän rakentaminen Suomessa. Sisäministerit ovat sopineet, että Ukrainasta pakeneville myönnetään automaattisesti vuoden oleskelulupa, joka mahdollistaa myös työskentelyn. Lisäksi suomalaiset yliopistot ovat avanneet heille opiskelupaikkoja. 

Suomen maine pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana on onneksi hyvällä pohjalla. Ulkoministeriön maakuvayksikön mukaan maakuvatutkimuksissa: “Suomi sijoittuu korkealle arvioitaessa muun muassa kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, hallinnon pätevyyttä ja rehellisyyttä, median luotettavuutta, koulutusjärjestelmää, turvallisuutta ja vakautta sekä elämänlaatua.” Toinen Suomi-kuvan vahvuus on luonto ja kestävyys. Suomen luontoa pidetään puhtaana ja kauniina, ja Suomi nähdään vastuullisena ympäristönsuojelijana. 

Suomen vahvuuksia ovat vastuullisuus sekä toimiva ja luotettava yhteiskunta. Maantieteelliseen sijaintiimme emme voi valitettavasti vaikuttaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisilla päätöksillä on vaikutusta siihen, koetaanko Suomi turvalliseksi maaksi sijoittaa ja yrittää.