Sivistys, tiede ja osaaminen ovat Suomen menestyksen eväät, ja siksi koulutukseen on välttämätöntä panostaa

Suomen menestys nojaa tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti haastavia, ja priorisointeja on pystyttävä tekemään. Samalla pitää olla tarkkana, ettei syödä pois kasvun eväitä.

Haasteistaan huolimatta tämän päivän Suomi on vauras, menestynyt ja turvallinen maa, jossa on hyvä elää. Avain Suomen menestykseen on ollut ymmärrys koulutuksen ja sivistyksen merkityksestä. Ajatuksena on ollut paitsi satsata koulutuksen laatuun, myös sen suomien mahdollisuuksien tasa-arvoon. Pieni maa voi pärjätä vain, jos kaikille taataan hyvä yleissivistys ja pohjakoulutus.

Vaikka suomalainen koulujärjestelmä on ollut historiallinen menestystarina, menneisyyden saavutusten varassa ei voi ratsastaa tulevaisuuteen muuttuvassa maailmassa. Näkymä eteenpäin onkin huolestuttava, sillä Suomi on tippunut alemmas monilla keskeisillä koulutusmittareilla. Korkeakoulutettujen määrässä olemme jo OECD-maiden keskiarvon alapuolella. 

Korkeakouluttujen osuuden kasvattaminen puoleen ikäluokasta vuoteen 2035 onkin perusteltu tavoite. Tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman toimenpiteitä. Olennaisin näistä on tietysti se, että kouluttautumiseen on ylipäänsä mahdollisuudet. Siksi korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä, ja jottei laatu laske, on rahoituspanostusten kuljettava tässä rinnalla. Opiskelijoiden jaksamisen ja riittävän toimeentulon varmistaminen on puolestaan välttämätöntä, jotta aloitetut opinnot saadaan pakettiin ilman murtuneita mieliä.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja ammattikoulutuksen resursointi ei saa jäädä koulutustason noston varjoon. Monilla aloilla on jo nyt huutava pula osaavista ammattilaisista, ja monelle nuorelle pikaisempi polku työelämään ammatillisen perustutkinnon kautta on korkeakoulutusta innostavampi ajatus.

Tulevan työllistymisen näkökulmasta aivan keskeistä on, että jokaisella nuorella olisi jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto plakkarissa ennen 25 vuoden ikää. Tähän ja ylipäänsä koulutukseen panostaminen onkin yksi osa vihreiden keinopalettia, jolla työllisyysaste nostetaan 80 prosenttiin.

Polku huippututkimukseen starttaa päiväkodin pihalta

Uusi tieto ja tutkimus ovat sivistyneessä yhteiskunnassa arvo itsessään, mutta myös keskeinen talouden voimavara. Teknologinen kehitys ja tiede luovat hyvinvointia, parantavat tuottavuutta ja auttavat ratkaisemaan polttavia paikallisia ja maailmanlaajuisia ongelmia. Kestävä tulevaisuus edellyttää ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättämistä, eikä se onnistu ilman panostuksia uuteen teknologiaan. 

Nyt nähty laaja sitoutuminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostosta 4 % bruttokansantuotteesta onkin tismalleen oikea suunta. Panostukset jäävät kuitenkin ontoiksi ja tyhjän päälle, jos tutkimuksen ja kehityksen tekijät puuttuvat. Siksi koulutuspanostukset ovat välttämättömyys, jotta TKI-toiminnan nousu tehdään todeksi ja sen hedelmät kerättyä suomalaisissa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

TKI-toiminnan terävintä kärkeä edustavat akateeminen huippututkimus ja yritysten radikaaleja innovaatioita tuotekehitys. Tällaiseen työhön vaadittava osaaminen syntyy yliopistojen tutkijakoulutuksessa. Sen juuret ovat kuitenkin paljon syvemmällä, sillä terävin kärki tutkimuksen tekijöiksi varmistetaan niin, että jokaisella on on taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus opiskella ja kouluttautua niin pitkälle kuin tahtoa ja kykyä on. Koko koulutusjärjestelmän alusta loppuun pitää siksi olla tikissä. Polku huippututkimukseen alkaa päiväkodin pihalta.

Sujuva kansainvälisyys kuuluu koulutukseen

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on luonteeltaan myös varsin kansainvälistä. Yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla ja akateeminen huippututkimus on täysin rajat ylittävää toimintaa. Siksi onkin tärkeää huolehtia Suomen kansainvälisestä vetovoimasta osaavalle työvoimalle. Maahanmuuton prosesseja onkin uudistettava, ja edistettävä sujuvampia ja nopeampia oleskelulupaprosesseja. Myös täällä opiskelleiden Suomeen jäämistä ja työllistymistä on helpotettava. 

Kansainvälisyys heijastuu koulutukseen myös muilla tavoin. Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enemmän lapsia ja nuoria, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Tämä asettaa haasteita opetukselle. Haasteisiin on kuitenkin toimivia keinoja, kuten kohdennettu rahoitus, jolla varmistetaan se, että jokainen koulu Suomessa on jatkossakin hyvä koulu. Tästä kiinni pitäminen on tärkeä osa syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen eriytymisen torjuntaa.

Korkeakouluopinnoissa kansainvälisyys on tätä nykyä jo aivan arkea. Silti vaihto-opintoihin lähtevien suomalaisten opiskelijoiden määrä on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Opiskeluvaihto ulkomailla hyödyttää niin yksilöä, oppilaitosta kuin yhteiskuntaakin. Opiskelijalle se on mahdollisuus oppia uusia taitoja, kartuttaa kieliosaamista, rakentaa verkostoja, avartaa maailmankuvaa ja hyödyntää kotimaata laajempaa kurssitarjontaa. Korkeakoulujen näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö tukee oman opetuksen kehittämistä sekä tulevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Syitä vaihto-opintojen vähenemiseen ei ole vielä tutkittu tarkkaan, mutta vaikuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa kiristyneet opiskeluajat, yliopistojen rahoituksen painopisteet sekä laskenut opintoraha. Esteitä opiskelijoiden kansainvälistymiseen olisi joka tapauksessa tärkeää nyt tunnistaa ja purkaa.

Koulutuspolitiikka on keskeinen osa talouspolitiikkaa

Tarve tasapainottaa julkista taloutta muodostaa selkeän reunaehdon tulevan hallituksen työlle. Tasapainottaminen edellyttää talouden uudistamista, menosopeutuksia ja paremmin kohdentuvaa verotusta sekä työllisyyden vahvistamista. Menoja tarkastellessa on äärimmäisen tärkeä ymmärtää, että koulutus on se pilari, jonka varaan tuleva menestys ja hyvinvointi rakentuu. Siitä ei siksi ole varaa leikata. Koulutustason nosto ja koulutuksen nykyistä parempi tavoittavuus sitä eniten tarvitseville ovat myös aivan keskeisiä edellytyksiä sekä työllisyysasteen nostoon että talouden uudistamiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Siksi talousvaalitkin ovat väistämättä koulutusvaalit, ja Suomen taloudesta huolehtivan kannattaa äänestää koulutuksen puolustajia.