Sisäinen turvallisuus kasvaa arjen sankareiden teoista

Sisäisen turvallisuuden näkökulma on tullut yhä kiinteämmäksi osaksi kansallisen turvallisuuden kokonaisuutta. Tähän ovat vaikuttaneet turvallisuuskäsitysten muuttuminen ja uudentyyppiset laaja-alaisen vaikuttamisen uhkat.

Laaja-alaisessa vaikuttamisessa pyritään hyödyntämään yhteiskunnan haavoittuvuuksia ja siksi on tärkeää huolehtia yhteiskunnan vakaudesta ja keskinäisen luottamuksen ilmapiiristä.

Vaikuttaminen voi kohdistua demokratian tärkeimpiin perusteisiin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi horjuttaa luottamusta vaaleihin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

Meidän päättäjien tulee olla erityisen vastuullisia, että emme osaltamme edistä yhteiskuntarauhaa horjuttavaa epäluottamuksen ilmapiiriä tai vaikkapa valeinformaation leviämistä.

Eduskunta käsittelee turvallisuusasioita kolmen toisiinsa läheisesti liittyvän valtioneuvoston selonteon kautta. Nämä ovat ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustusselonteko sekä viimeksi käsittelyyn tullut (21.9.) selonteko sisäisestä turvallisuudesta.
Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan Suomi on maailman turvallisin maa. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista tuntee olonsa turvalliseksi.

Selonteko nostaa kuitenkin esille, että eri ihmisillä on hyvin erilainen turvallisuustilanne. Häiriöt, onnettomuudet ja rikokset jakautuvat epätasaisesti. Aivan liian usein niitä kohtaavat juuri he, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja ongelmien kasaantuminen ovat yhä Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia.

Meidän on siten keskityttävä siihen kymmeneen prosenttiin, joka ei koe samoin. Heillä turvattomuus ja pelko ovat vahvasti läsnä arjen kokemuksissa. Koronapandemia ja sen mukana tuoma eristäytyminen on vahingoittanut esimerkiksi monen ikäihmisen turvallisuudentunnetta. 17.9 julkaistun kouluterveyskyselyn tuloksista voi jo päätellä, että lisääntynyttä turvattomuutta kokevat myös lapset ja nuoret.Myös ilmastonmuutos aiheuttaa sisäisiä turvallisuusuhkia, joihin on syytä varautua. Luontokato, luonnonkatastrofien yleistyminen, metsäpaloihin ja tulviin varautuminen vievät viranomaisten huomiota ja aiheuttavat turvallisuusriskin myös yhä useammille kansalaisille.

Poliisien jaksamisesta huolehdittava

Me suomalaiset luotamme poliisin. Näin tulee olla jatkossakin. Poliisikoulutus on perinteisesti ollut suosittua, mutta huoli herää tulevaisuudesta, mikäli poliisin työmäärä kääntyy kohtuuttomaksi. Poliisien työssäjaksamisesta tulee huolehtia, eikä työturvallisuudesta tule tinkiä. Maalittamista ei pidä sallia ja määrärahat on pidettävä riittävinä.

Suomessa kaikkien tulee voida luottaa siihen, että poliisilta saa apua ja turvaa silloin kun sitä tarvitsee.

Tällä hallituskaudella on lisäresursoitu ihmiskaupan ja verkkorikollisuuden torjuntaan. Ennaltaestävän poliisityön resursseja on vahvistettu ja kaikkialla maassa on kehitetty poliisin, kuntien ja sote-kuntayhtymien Ankkuritoimintaa.

Näistä resursseista voimme kiittää sisäministeri Maria Ohisaloa, kuten siitäkin, että viranomaisten sisäilmaongelmiin on vihdoin puututtu vakavasti. Lienemme yksimielisiä siitä, että henkilöstöresurssien vakinaistaminen on välttämätöntä ja terveistä työskentelytiloista ei pidä tinkiä yhdenkään viranomaisen kohdalla.

Sisäisen turvallisuuden sankarit

Sisäisen turvallisuuden sankaritekoja tehdään kaikkialla siellä missä poliisi, ensihoitaja, tai palomies pelastavat pulaan joutuneita kansalaisia.

Näitä sankaritekoja tehdään myös siellä, missä rajavartija tarkistaa voitko saapua maahan terveysturvallisesti, tai tullihenkilö tarkistaa maahan tuotuja kontteja satamissa.

Sankaritekoja tekevät myös terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, opettaja tai muu lähimmäinen silloin, kun hän onnistuu ohjaamaan syrjäytymisvaarassa olevan lapsen, nuoren, tai aikuisen elämän syrjään kiinni. Samojen sankaritekojen äärellä ollaan myös silloin, kun Ankkuritoiminnan avulla saadaan lapsen tai nuoren alkava rikoskierre tai jengiytyminen katkaitua kerralla.
Maailman turvallisin maa on rakennettu pitkälti näiden arjen sankaritekojen kautta.

Koronapandemian aikana poliisit, rajavartijat ja muut viranomaiset suorittivat tehtäviä, joita ei koskaan ennen rauhan aikana ole tässä maassa suoritettu. Heidän toimintansa Uudenmaan eristämiseksi ja maan sisärajavalvonnan palauttamiseksi teki heistä korona-ajan sankareita. He ovat kohdanneet tilanteita ja haasteita, joista kaikkiin ei ole voinut varautua, tai niitä varten harjoitella. Niiden hyvästä hoitamisesta kuuluu kiitos heille.

Koronapandemia on koetellut Suomen kriisinkestävyyttä. Olemme toistaiseksi selvinneet testistä kansainvälisesti vertailtuna erinomaisesti. Koronan vaikutukset ovat meillä jääneet monia muita maita vähäisemmäksi.

Onneksi meillä voidaan luottaa siihen, että viranomaiset hoitavat työnsä myös yllättävissä ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Se on vakaan yhteiskunnan tunnus.

Turvallisuus syntyy luottamuksesta

Sisäisen turvallisuuden selonteko antaa kattavan kuvan maamme sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Se kuvaa moniäänistä toimintaympäristöä, jossa sisäistä turvallisuutta rakennetaan yhdessä viranomaisten, kuntien, alueiden, sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten kanssa.Turvallisuuden tunne ei koostu vain moitteettomasta viranomaistoiminnasta, vaan se on kokemus, joka syntyy luottamuksesta siihen, että yhteiskunta toimii oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Siihen on kaikissa olosuhteissa pyrittävä.