Silja Keräsen puhe puoluevaltuustolle 22.2.2025
Ihanat vihreät ystävät,
Meille kenellekään ei taida tulla yllätyksenä se, että kunta- ja aluevaalit ovat tulossa. Eikä meille taida tulla yllätyksenä se, että miksi ne vaalit ovat tärkeät ja miksi vihreitä tarvitaan.
Mutta kerrataanpa hieman.
Kun Sipilän hallitus aikoinaan heikensi subjektiivista päivähoito-oikeutta sekä kasvatti yli kolmivuotiaiden lasten ryhmäkokoja, monessa kunnassa tehtiin päinvastaisia päätöksiä. Monessa kunnassa juuri vihreät olivat avainasemassa toimimassa lasten, perheiden ja varhaiskasvatuksen puolustamisessa. Me Kajaanissakin äänestettiin tästä, ja hävittiin parilla äänellä. Yksi tai kaksi enemmän vihreitä valtuutettuja, niin tilanne olisi ollut toisin päin.
No, onneksi me korjattiin tämä sitten Rinne-Marinin hallituksessa. Silloin kumottiin Sipilän hallituksen huonot päätökset ja taattiin kaikille lapsille Suomessa laadukkaampaa varhaiskasvatusta.
Olen itse saanut toimia nyt kolme kautta Kajaanissa sekä valtuutettuna että myös kaupunginhallituksen jäsenenä. Aluevaltuustossa heti hyvinvointialueiden aloittamisesta lähtien. Joten uskallan ajatella tietäväni, mistä puhun.
Vaaleilla ja päätöksentekijöillä on väliä. Valtuustoihin valitaan joka tapauksessa tietty määrä ihmisiä. Mitä enemmän siellä on vihreitä, sen parempi.
Monesta näkökulmasta.
Meidän näkökulma on aina heikomman ja pienemmän puolella. Sen pienen kohta syntyvän vauvan, kun puolustamme synnytyssairaaloiden olemassaoloa sekä turvallista ja hyvää synnytyskokemusta. Sen elämän ehtoopuolella olevan ikäihmisen, jonka toimintakyky on kovasti heikentynyt ja jolla ei ole omaisia huolehtimassa asioista.
Meidän näkökulma on myös kuntien elinvoima. Minä väitän, että mitä enemmän vihreät ovat vallassa, sitä elinvoimaisempi kunta on. Sitä mukavampi siellä on asua ja sitä paremmin ihmiset viihtyvät. Ja ihmiset nimenomaan luovat sen elinvoiman.
Me luodaan sellaisia kaupunkeja ja kuntia, joissa jokaisen on hyvä olla. Me halutaan liputtaa – ja myös toimia – sateenkaariyhteisön puolesta, me tehdään antirasistista työtä eri puolilla Suomea, me vaaditaan tasa-arvolain noudattamista ja me varmistetaan, että lasten ääni kuuluu.
Me panostetaan kulttuuriin. Me ymmärretään kulttuurin merkitys sekä itseisarvona että sen positiivinen vaikutus alueen elinvoimaan.
Tätä kaikkea voi kutsua myös feministiseksi elinvoimapolitiikaksi. Se on vaihtoehto sille perinteisille elinvoimapolitiikalle, jota usein – etenkin meillä maakunnissa – on tehty Kekkosen 50-luvulla kirjoittama ’Onko maallamme malttia vaurastua’ -kirja takataskussa ja sopivia sellutehtaiden paikkoja etsien.
Feministisen elinvoimapolitiikan pointti on nimenomaan luoda sellaisia alueita, maakuntia, kuntia ja seutuja, joissa kaikkien ihmisten on hyvä elää. Siinä elinvoimapolitiikkaan ja aluekehitykseen otetaan mukaan naisnäkökulma, jolla varmistetaan, että työpaikkoja ja elinvoimaa luodaan myös naisvaltaisille aloille. Ja samaan aikaan puretaan työmarkkinoiden vahvaa jakautumista sukupuolten välille.
Antirasistinen työ ja sateenkaariyhteisön tukeminen ovat myös keskeinen osa feminististä elinvoimapolitiikkaa. Tämä ei ole mitään woke-hömpötystä, vaan kuntien elinvoiman kovaa ydintä. Koska ihmiset luovat elinvoiman. Jos kunnassa jokaisella on vapaus olla oma itsensä ja kaikilla on tilaa hengittää, on se kunta elinvoimainen.
Och även om svenska språket inte konkurrerar om medaljplaceringarna när man meter mina styrkor, så vill jag också säga något på svenska. Vi i De gröna arbetar över hela landet för ett samhälle som är hållbart, ansvarsfullt och respekterar mänskliga rättigheter. Ett samhälle som är pluralistiskt och fritt. Många sorters krafter försöker gnaga på dessa saker. Men det går vi inte med på, vi jobbar dubbelt så hårt för dem.
Kolmantena näkökulmana ympäristöpolitiikka. Ekologiset kriisit eivät ole ratkenneet, eikä kansainvälinen yhteisö, ei EU eikä todellakaan Orpon hallitus niitä riittävästi ratkaise. Nyt vaikuttaa olevan jopa päinvastainen henki – Trumpin touhut rapakon takana ja meillä Orpon hallituksen päästöjä lisäävä politiikka sekä tuore MTK:n puheenjohtajan avaus maankäyttösektorin tavoitteiden poistamisesta.
Hyvä Juha Marttila, miksi haluat luovuttaa ennen kuin on edes yritetty? Maankäyttösektorin puolella on paljon mahdollisuuksia päästövähennysten tekemiseen ja nielujen lisäämiseen. Juuri mitään ei ole vielä edes tehty. Me voitaisiin vähentää ainespuun polttamista, me voitaisiin ehkäistä metsäkatoa, me voitaisiin tukea metsittämistä, me voitaisiin tukea kosteikkoviljelyä, me voitaisiin vähentää turvepeltojen päästöjä, me voitaisiin kasvattaa metsien kiertoaikaa, me voitaisiin lisätä puurakentamista, me voitaisiin tuottaa biohiiltä ja lisätä sitä maaperään. Me voitaisiin tehdä todella monia asioita.
Ja kaiken lisäksi tästä voi tehdä metsänomistajille ja maanviljelijöille kannattavaa ja taloudellisesti houkuttelevaa. Se olisi MTK:n jäsenkunnan etu.
Kun globaali ja valtakunnallinenkin ilmastopolitiikka on riittämätöntä, kunnissa tehtävä luonto-, ilmasto- ja ympäristötyö nousee todella olennaiseksi. Ja me vihreät ollaan ympäristöpuolue. Se puolue, joka näitä asioita aina edistää ja tätä työtä tekee. Silloinkin, kun se ei olisi juuri tällä hetkellä isosti otsikoissa.
Kuntapuolella tehtävät päätökset ovat monesti aika isoja. Esimerkiksi, moni kunta omistaa joko kokonaan tai osittain energiayhtiön. Nämä energiayhtiöt ratkaisevat sen, miten kaukolämmöntuotanto Suomessa kehittyy. Ihan hyvään suuntaan siellä on toki menty – kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 65 % vuodesta 2010 vuoteen 2024. Se on hienoa. Osin tähän on päästy puun polttoa lisäämällä, ja seuraava vaihe onkin siirtyä pois polttamiseen perustuvasta lämmöntuotannosta. Oma kotikaupunkini Kajaani esimerkiksi tekee tätä siirtymää parhaillaan.
Sitten loppuun vähän vielä taloudesta. Minä en oikein kyllä sulata sitä dissausta, että mekö emme osaisi taloutta ja euroja. Meistä tämän päivän puoluevaltuuston avauspuheenvuoron pitäjistä kolme neljästä on diplomi-insinöörejä. Meidän porukka on tyypillisesti aika kouluttautunutta. Kyllä me ihan osataan laskea. Ja aikamoisen hyvin vielä.
Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla vihreät ovat muiden puolueiden mukana tekemässä talouden sopeuttamisohjelmia. Kajaanissakin niitä on minun aikana tehty jo kolme. Me ollaan niihin sitouduttu ja tuodaan aina vaihtoehtoja keskusteluun. Valtiontalouden puolella vihreiden vaihtoehtobudjetit sekä viime että edelliseltä syksyltä ovat todella perusteellisia ja hyviä.
Me osataan toki laskea myös sen verran, että me nähdään Orpon hallituksen talouspoliittisen linjan mahdottomuus. Etenkin joustamattomuus hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteesta on silkkaa typeryyttä. Jokainen, joka asiaa hetkenkin ajattelee, näkee, että tämä rahoituslain myötä tuleva kattamisvelvoite on sula mahdottomuus suurelle osalle hyvinvointialueista. Ei tarvitse olla lainkaan mikään diplomi-insinööri sen ymmärtääkseen, mutta selvästi pääministeri tai valtionvarainministeri ei sitä silti hoksaa.
Me osataan myös laskea sen verran, että ymmärretään leikkausten heikentävä vaikutus talouteen lyhyellä tähtäimellä sekä leikkausten myötä kasvava hyvinvointivelka, joka tulee sitten myöhemmin todella kalliiksi.
Vaihtoehtoja tälle kaikelle on. Meillä on niitä vaihtoehtoja. Me osattaisiin hoitaa asiat paremmin. Ja siksi me tätä tehdään ja täällä ollaan. Ihan valtavan ihanaa kokousta kaikille, ja isosti tsemppiä vaaleihin. Tehdään niissä vaalivoitto, koska sitä tämä maa ja meidän kunnat ja hyvinvointialueet todella tarvitsevat!