Seitsemän keinoa synnyttäjien turvallisuuden lisäämiseksi
Kätilöt ja synnyttäjät ovat kertoneet mediassa jatkuvasta kiireestä, synnytyssairaaloiden haasteista ja jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Vaikka Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää, on näihin ongelmiin puututtava. Turvallinen synnytys on ihmisoikeuskysymys ja jokaisen synnyttäjän oikeus.
Kätilöiden ja synnyttäjien hyvinvointi kulkevat käsi kädessä: jotta synnytys on turvallinen synnyttäjälle ja lapselle, on kätilöiden työoloja parannettava. Kätilöillä on oltava mahdollisuus tehdä työtään oman ammatin ja koulutuksen eettisten periaatteiden mukaisesti.
Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää, mutta tähän ei voi tuudittautua. Jokainen epäkohta tulee ottaa vakavasti, onhan kyse synnyttäjän ja lapsen turvallisuudesta. Samalla koronakriisi on tosiasiallisesti lisännyt synnyttäjien kohtaamia haasteita ja eriarvoisuutta, eikä sitä tule sivuuttaa. Esittelen seitsemän keinoa, joilla synnyttäjien turvallisuutta voidaan vahvistaa.
1. Huolehditaan kätilöiden oikeuksista
Koronakriisi kuormittunut kätilöitä nyt yli vuoden, minkä lisäksi syntyvyyden kasvu on lisännyt heidän työkuormaansa. Yhä useampi kätilö pohtiikin alanvaihtoa. Samalla hakijamäärät terveydenhuollon työpaikkoihin ovat vähentyneet huomattavasti. Kätilöiden työolot on turvattava, minkä lisäksi tavoitteeksi tulee ottaa kätilöiden palkkatason korjaaminen siten, että se vastaa työn vaativuutta.
2. Palkataan ja koulutetaan lisää kätilöitä
Kätilön työ on erityisosaamista vaativaa työtä ja osaavista kätilöistä onkin pula. Siksi kätilöiden aloituspaikkoja on lisättävä. On myös pohdittava, voidaanko ulkomailta houkutella päteviä kätilöitä Suomen synnytyssairaaloihin. Kätilöiden palkkaaminen vaatii puolestaan lisää resursseja, jotka on turvattava.
3. Vahvistetaan neuvolan, synnytyssairaalan ja perhekeskusten yhteistyötä
Synnytys on osa erikoissairaanhoitoa, mutta neuvolan ja perhekeskusten toiminta kuuluu perusterveydenhuoltoon. Tällaisessa tilanteessa tieto ei aina kulje riittävästi eri osapuolten välillä. Valmisteilla oleva sote-uudistus tuo helpotusta tilanteeseen, kun palvelut kootaan yhteen. Kätilöiden osaamista on vietävä perhekeskuksiin, jotta synnytyksestä ymmärtävä kätilö voi valmentaa tulevia vanhempia ja olla mukana synnytyksen suunnittelussa. Kun tuttu kätilö on mukana eri vaiheissa, synnyttäjien ja perheiden turvallisuudentunne lisääntyy.
4. Taataan tutustumiskäynti jokaiselle synnyttäjille
Synnytyssairaalaan tutustuminen on tärkeä osa synnytykseen valmistautumista. Sairaalan tiloihin ja toimintaan etukäteen tutustuminen lievittää jännitystä ja mahdollisia pelkoja. Koronan takia tutustumiskäyntejä on kuitenkin jouduttu perumaan. Mikäli tutustuminen paikan päällä ei ole mahdollista, on synnyttäjille mahdollistettava tutustuminen etäyhteyksien välityksellä.
5. Otetaan huomioon synnytysten monimuotoisuus ja täydennetään Käypä hoito -suosituksia
Synnyttäjien joukko on moninainen. Synnyttäjien keski-ikä on noussut ja yhä useammalla on jokin perussairaus. Synnytysten käynnistykset ja sektiot ovat yleistyneet. Vaikeampien synnytysten lisääntyminen vaikuttaa synnyttäjän itsensä lisäksi myös merkittävästi kätilöiden työhön, kun useampi synnytys vaatii erityistä osaamista. Normaalista synnytyksestä ei ole Käypä hoito -suositusta, eikä matalan riskin raskauden tai synnytyksen kriteereitä ole määritelty. Näiden kriteerien lisäämistä on syytä tarkastella.
6. Varataan imetyksen opetteluun aikaa ja tukea
Synnytyssairaaloissa on puutetta perhehuoneista ja tiloista, joissa vauvaan voi tutustua rauhassa synnytyksen jälkeen. Jos kotiutuminen tapahtuu liian nopeasti, ei maidontulo ole vielä välttämättä käynnistynyt. Onkin varmistettava, että jokainen perhe saa kaiken tarvitsemansa tuen synnytyksen jälkeen. Imetyksen opetteluun on varattava riittävästi aikaa ennen kotiin lähtemistä. Näin tuore vanhemmuus saa hyvän alun myös imetyksen osalta.
7. Puhutaan synnyttäjien oikeuksista
Vaikka Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää, ei ole riittävän turvallisen synnytyksen taso, että synnytyksestä jää henkiin. Monen synnyttäjän ja kätilön kokemus korona-aikana on ollut raju. Tätä ei pidä ohittaa. Synnyttäjien oikeuksien eteen onkin tehtävä töitä. Jotta kunnat ja sairaalat ovat aidosti perhemyönteisiä ja perheiden hyvinvointia voidaan parantaa, on riittävät resurssit turvattava. Turvallinen synnytys vaatii ammattitaitoisia kätilöitä, joiden arvostusta on lisättävä.