Satavuotias perustuslaki antaa aihetta juhlaan – ja kovaan työhön perusoikeuksien puolesta

Syksyn alkuun mahtuu usein monenlaista juhlaa, mutta tänä syksynä juhlien keskiössä ovat olleet erityisesti kaikkien yhtäläiset perusoikeudet.

Omassa maakunnassani juhlittiin elokuun lopussa Jyväskylä Pridea ja tällä viikolla juhlistimme eduskunnassa mitä arvokkaimmin Suomen hallitusmuodon 100-vuotispäivää.

Jyväskylässä Pridea juhlittiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Viime kerrasta on kauan ja varmasti osin siksi tunnelma kulkueen keskellä oli erityisen iloinen, toiveikas ja lämminhenkinen. Mitään näin suurta ei ihan hetkeen olla nähty Jyväskylän kaduilla.

Hyväntuulisten tuttujen ja tuntemattomien keskellä oli helppoa ajatella, että elämme todella yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat.

Pride ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa.

Prideja tarvitaan ympäri Suomen, koska yhdenvertaisuustyö on yhä kesken – tästä hyvä esimerkki on ystäväpariskunnan kokemus vuokra-asunnon etsinnästä. Kolme asunnontarjoajaa ei vastannut viesteihin sen jälkeen, kun kuuli heidän olevan naispari.

Muun muassa tätä on monen vähemmistön syrjintä arjessa.

Meillä on Suomessa vielä paljon parannettavaa, jotta oikeus syrjimättömyyteen toteutuu – oikeus, joka kumpuaa perustuslaista.

Hallitusmuotomme 100-vuotisjuhla tarkoittaa käytännössä, että myös perustuslakimme täytti tänä kesänä 100 vuotta. Olenkin äärimmäisen iloinen, että saan kunnian toimia tällä vaalikaudella juuri perustuslakivaliokunnassa ja olla osa pitkää jatkumoa.

Perustuslaki ja aivan erityisesti siihen sisältyvät perusoikeudet muodostavat oikeusvaltion välttämättömän pohjan. Perustuslakiin kirjatut periaatteet kansalaisten yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeuksien toteutumisesta eivät voi olla kauppatavaraa – eivät vaalien alla, eivät milloinkaan.

Juuri tästä syystä esimerkiksi uudistusten paineessa oleva sote-sektori on niin tärkeä. Kyse ei ole ainoastaan alueellisesta tasa-arvosta palveluiden saatavuudessa, vaan siitä, että järjestelmämme kykenee aidosti ottamaan huomioon myös erilaisten ihmisryhmien tarpeet, myös vähemmistöjen.

Isoissa muutoksissa perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli. Emme voi yleisten tehokkuusvaatimuksien tai sen hetkisen julkisen keskustelun perusteella luopua periaatteista, joille hallintomuotomme rakentuu.

Meille vihreille laadukas lainsäädäntötyö ja perustuslain kunnioittaminen ovatkin erittäin tärkeitä – meillä ei ole varaa viime hallituskausien virheisiin.

Merkittäviä muutoksia tapahtuu myös yhteiskunnassa itsessään. Elämme aikaa, jolloin muun muassa teknologia kehittyy vauhdilla. Eri ihmisryhmät ovat eriarvoisessa asemassa nopeisiin muutoksiin sopeutumisessa – perusoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava myös ennakoiden. 

Muuttuu yhteiskunta sitten lainsäädännöllä tai muilla tavoin, meille vihreille olennaista on, että tulevat uudistukset tehdään perusoikeudet ja kansalaisten tarpeet edellä. Me haluamme varmistaa, että palvelut rakennetaan myös heille, jotka ovat syystä tai toisesta nyt yhteiskunnan nykynormien ulkopuolella.

Me haluamme rakentaa Suomea, jossa on entistä vähemmän syrjintää, esteellisyyttä ja osattomuutta.