Saimaan verkkokalastuskielto astuu viimein voimaan – asetus ei kuitenkaan ole riittävä turva norpille

Saimaa on ollut pian 3 viikkoa ilman verkkokalastusrajoituksia, mikä on ollut todella iso uhka juuri syntyneille pienille ja kokemattomille kuuteille. Nyt asetus verkkokalastusrajoituksista on viimein astunut voimaan, mutta ei sellaisena kuin Vihreät olisivat toivoneet. Olemme hyvin pettyneitä siihen, että verkkokalastuskieltoa ei pidennetty heinäkuulle. On kuitenkin tärkeää, että asetus saatiin viimein voimaan. Ilman asetusta tilanne olisi vielä pahempi.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen Saimaan verkkokalastusrajoituksista, mutta Vihreät teki valtioneuvostossa vastaesityksen verkkokalastuskiellon pidentämiseksi heinäkuun loppuun. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä. Jätimme päätöksestä eriävän mielipiteen.

Verkkokalastuskiellon pituudesta äänestettiin valtioneuvostossa, koska emme voi kannattaa asetusta, joka ei riittävällä tavalla turvaa maailman uhanalaisimman hylkeen tulevaisuutta ilmastonmuutoksen keskellä.   

Saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy on kalanpyydyskuolleisuus. Kannan vahvistumisen takaamiseksi saimaannorppaa ja sen kuutteja on suojeltava verkkokalastuskuolemilta nykyistä tehokkaammin. 

Asetuksen merkittävin puute on verkkokalastusrajoituksen pituus. Meidän esityksemme mukaan rajoitusta olisi pitänyt jatkaa heinäkuun loppuun asti. Nyt hyväksytyssä asetuksessa verkkokalastuskiellon pituus saimaannorppien tärkeimmällä levinneisyysalueella säilyy kuitenkin ennallaan eli 15.4.–30.6. 

Verkkokalastusrajoitusten ulottaminen heinäkuulle olisi ollut todella tärkeää saimaannorppien verkkokuolemien vähentämiseksi. Vuosina 2011–2020 verkkoihin on havaittu kuolleen 53 saimaannorppaa, joista ainakin 21 on menehtynyt nimenomaan heinäkuussa. Tämä on kestämätön tilanne, jos haluamme aidosti turvata lajin olemassaolon.

Jo pienellä muutoksella olisi saatu paljon aikaan, sillä esimerkiksi vuonna 2019 heinäkuun kolmen ensimmäisen päivän aikana verkkoihin hukkui neljä norppaa. 

Verkkokalastuskieltoa pidentämällä kuutit olisivat ehtineet kasvaa isommiksi, jolloin verkkokuolemien riski pienenee. Pidentämisen puolella olivat myös maa- ja metsätalousministeriön saimaannorpatyöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen jättäneet ympäristöjärjestöt ja Itä-Suomen yliopisto. Kyselyjen mukaan myös enemmistö suomalaisista sekä Saimaan alueella asuvista ihmisistä on pidentämisen kannalla.

Tärkeää on kuitenkin, että asetus tuotiin hallituksen päätettäväksi ja se saatiin voimaan. Ilman voimassa olevaa asetusta tilanne olisi vielä pahempi. Nyt saimaannorpat ovat turvassa kesäkuun loppuun asti. 

Asetuksessa on myös joitakin pieniä parannuksia, kuten solmuväliltään alle 22 mm muikkuverkkojen palauttaminen rajoitusten piiriin vuosittain 20.6. asti. Nämä verkot vapautettiin rajoituksista vuonna 2016, minkä jälkeen niihin on hukkunut ainakin viisi norppaa. Vihreiden kanta oli, että myös muikkuverkkojen kiellon olisi pitänyt ulottua heinäkuulle.

Myös verkkokalastusrajoitusten maantieteellinen laajuus kasvaa Saimaalla ja verkot on jatkossa ankkuroitava, mikä vähentää norppien hukkumisriskiä. Verkkokalastaminen ei silti ole edelleenkään norppien kannalta turvallista heinäkuussa. Siksi valtioneuvosto päätti, että verkkokalastuksen vaarallisuudesta tiedotetaan alueella kalastaville. Vetoan kalastajiin, että verkot pidettäisiin naulassa myös heinäkuun aikana. 

Suomella on erityinen vastuu saimaannorpan suojelusta, sillä laji elää koko maailmassa ainoastaan Saimaalla. Saimaannorppia on selvästi vähemmän kuin vaikkapa isopandoja, lumileopardeja tai vuorigorilloja. Norpan paikka olisi yhtenä Suomen kansalliseläimistä, ei kalastuksen sivusaaliina.