Saara Hyrkön ryhmäpuhe budjettikäsittelyssä 13.12.2023

Hallituksen talouspolitiikka todella on uhkapeliä lasten ja luonnon kustannuksella. Suomen ja suomalaisten harteille kasataan aivan tarpeettomia riskejä.

Oli sitten kyse piittaamattomasta ilmasto- ja luontopolitiikasta tai lapsiperheköyhyyden syventämisestä, joilla molemmilla on kauaskantoisia vaikutuksia lasten tulevaisuuteen.

Tai talouden vahvistamisesta, jossa hallitus ei mittavista leikkauksista huolimatta onnistu. Keskeisenä syynä on se, että hallitus poraa veropohjaamme aukkoja muun muassa bensapopulismilla.

Vihreille tämä ei käy.

Vihreiden vastalause perustuu vaihtoehtobudjettiimme, jossa taloutta uudistetaan lapsilta ja luonnolta leikkaamatta.

Jossa lapsiin ja nuoriin panostetaan lähes puoli miljardia enemmän kuin hallitus ja velkaa otetaan yli puoli miljardia vähemmän kuin hallitus.

Ja jossa ilmastokriisin ja luontokadon torjunta on kaiken lähtökohta – ei kiusallinen sivuhuomio.

Kokoomus on kritisoinut Vihreiden vaihtoehtobudjettia siitä, että työllisten määrä ei kasva aivan yhtä paljon, kuin hallituksella.
Ero on itse asiassa varsin pieni ottaen huomioon, että me emme leikkaisi pienituloisten sosiaaliturvasta, joka on näiden laskentamallien tehokkain tapa tuottaa lisää työllisiä.

Merkillepantavaa on sen sijaan se, että kokoomuksen johdolla jokaista neljää uutta työllistä kohden yksi lapsi putoaa köyhyyteen.

Eikö tämä lapsiperheköyhyyden syveneminen todella soita teillä mitään hälytyskelloja?

Te sanotte kohdistavanne leikkaukset aktiiviväestöön, jolla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa.

Lopputuloksena liki 17 000 lasta putoaa köyhyyteen. En kertakaikkiaan käsitä, miten näiden lasten olisi pitänyt omalla toiminnallaan tämä estää.

Ja ikään kuin historiallisen suuret asumistuen leikkaukset, toimeentulotuen kiristykset, lapsikorotusten ja suojaosien poisto ja etuuksien indeksijäädytykset neljäksi vuodeksi eivät vielä kasaisi tarpeeksi taakkaa samojen ihmisten harteille – eiköhän valtiovarainministerin hihasta löydy vielä ässä nimeltä ruoan alvin korotus.

Jotain rajaa.

Den här veckan har vi gått igenom hurdana effekterna dessa mycket stora nedskärningar från socialförsäkringen har på olika människors liv.

Det är synd att så få ledamöter från regeringen har kunnat eller vågat lyssna på effekterna av dina val.

Ja ne harvat, jotka ovat näitä leikkauksia kehdanneet puolustaa, ovat ikävä kyllä osoittaneet, miten vähäisellä ymmärryksellä tai vaihtoehtoisesti vähäisellä välittämisellä näitä päätöksiä on hallituksessa tehty.

Kaikkein häiritsevin puolustuspuheenvuoro on, että pienituloisilta on vain pakko leikata.

Se halventaa demokratiaa.

Politiikassa on kyse valinnoista. Ja teillä hallituspuolueiden edustajilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa asioihin, tehdä valintoja.

Te olette valinneet toteuttaa juuri nämä päätökset. Leikata juuri näiltä ihmisiltä. Sivuuttaa juuri nämä riskit.

Älkää yrittäkö piilottaa niitä pakon tai välttämättömyyden verhon taakse.

Yksi asia meidän kyllä on pakko ratkaista lähivuosina. 

Nimittäin se, kuinka sovitamme elämäntapamme ja taloutemme tämän yhden planeetan rajoihin.

Kyse on suomalaisten rakastamista uimavesistä, metsäpoluista, saimaannorpista ja tuntureista. Mutta ei vain niistä. Luonnon kestävyys on myös taloudellisen kestävyyden elinehto. Luontoa tärkeämpää pääomaa meillä ei ole.

Jokaiselle luonnosta tai edes taloudesta välittävälle pitäisi olla itsestäänselvää, että yhtäkään euroa ei tule jatkossa käyttää luontoa ja ilmastoa tuhoavaan toimintaan.

Tästä huolimatta kokoomuksen suunnalta on kritisoitu Vihreiden ehdotuksia sanomalla, että ympäristölle haitallisten tukien karsiminen on epärealistista. 

Mutta katsokaas kun me olemme tosissamme tämän ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan kanssa. Meille nämä eivät ole pelkkiä juhlapuheita, toisin kuin ilmeisesti kokoomukselle, joka kuitenkin vielä vuosi sitten peräänkuulutti yritystukien karsimista rankalla kädellä.

Te tunnistitte tuolloin hyvin, että yritystukien karsiminen on poliittisesti hyvin vaikeaa. 

Mutta onko se siis todella vaikeampaa, kuin leikkaaminen köyhiltä, lapsilta ja luonnolta? Siihen kaikkeen teillä kun tuntuu olevan pokkaa.

Tämän hallituksen puheet ja teot ovat niin monella tavalla ristiriidassa keskenään. Mutta nostan nyt lopuksi kolme esimerkkiä.

Pääministeri Orpo.

Onko teidän mielestänne johdonmukaista, että samalla viikolla kun jaatte tasa-arvopalkinnon työstä naisten oikeuksien puolesta, teidän johtamanne koalitio jakaa rahaa naispappeutta ja sateenkaarioikeuksia vastustaville herätysliikkeille?

Onko uskottavaa, että samalla viikolla, kun Suomi vaatii YK:n ilmastokokouksessa tiukempia toimia muilta, hallitus vie läpi lukuisia lakimuutoksia, joilla nimenomaan fossiilisten polttoaineiden asemaa parannetaan?

Onko viisasta, että kun elinkeinoelämä kantaa huolta työvoiman saatavuudesta, teidän hallituksenne jarruttelee työhön johtavaa maahanmuuttoa, ajaa pienituloiset ihmiset pois kaupungeista ja vaikeuttaa esimerkiksi nuorten pääsemistä työn syrjään kiinni?

Minusta ei. 

Teen Vihreiden vastalauseen mukaisen epäluottamuslause-esityksen, joka tiivistettynä kuuluu näin:

Hallituksen valinnat jarruttavat Suomen kehitystä, kasvattavat eriarvoisuutta ja osoittavat piittaamattomuutta ilmastokriisin ja luontokadon torjuntaa kohtaan.

Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut talouden uudistamisessa ja vahvistamisessa, ympäristökriisien ratkomisessa sekä kansakunnan kriisinkestävyyden turvaamisessa eikä nauti eduskunnan luottamusta.