Saara Hyrkön ryhmäpuhe 11.3.

Uskokaa tai älkää, maailmalta kuuluu hyviäkin uutisia. Viime vuosikymmenten aikana on saavutettu hienoja tuloksia inhimillisen kehityksen saralla. Absoluuttinen köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet. Yhä useampi lapsi ja erityisesti tyttö on päässyt kouluun.

Maailma ei ole valmis. Mutta olemme tehneet jotain oikein.

Ikävä kyllä kaikki uutiset eivät ole hyviä. Vaarana on, että vuosikymmenten työn tulokset tuhotaan silmänräpäyksessä. Yhdysvalloissa uusi johto käynnistää kauppasotaa tärkeimpiä kumppaneitaan vastaan ja ampuu ammottavaa aukkoa maailman kehitysrahoitukseen.

Vaikutukset ovat musertavia. Kamppailu HIV:tä, malariaa, tuberkuloosia, poliota ja ebolaa vastaan kompuroi tai loppuu. Miljoonat aliravitut lapset menettävät tarvitsemansa avun. Etelä-Afrikassa viedään rahoitus raiskauksen uhrien auttamiselta. Kongossa neljännesmiljoona pakolaista jää ilman vettä. Ugandassa ja Keniassa kouluja suljetaan ja kokonaisten sukupolvien tulevaisuus on vaakalaudalla.

Samaan aikaan Yhdysvaltain pönkittämä Israel on katkaissut sähkön ja humanitäärisen avun Gazasta. Unicef raportoi, että vastasyntyneitä on alkanut kuolla kylmyyteen.

Täytyy olla sydämeltään kylmä, jos kykenee katsomaan tätä kaikkea läpi sormien. Yhdysvaltain uusi linja tekee pahaa jälkeä myös YK-järjestelmän kulisseissa. Kun yksi suurimmista rahoittajista levittää surutta disinformaatiota ja painostaa järjestöjä, seuraukset ovat arvaamattomia.

Mikäli meistä ei ole vastavoimaksi tälle kehitykselle, Trumpin holtittomat oligarkit kirjoittavat YK:n ja kansainvälisen järjestelmän pelisäännöt ja asialistat uuteen uskoon.

Onko meistä vastavoimaksi?

Syytä olisi. Jos ei muuten, niin oman turvallisuutemme tähden. Ei ole Euroopan etu, jos meitä ympäröi epävakaiden maiden ja konfliktien vyöhyke. Kun Yhdysvallat rymistelee ulos maailmanpolitiikan näyttämöltä, olennainen kysymys kuuluu: Täytämmekö me jäljelle jäävän tyhjiön – vai täyttääkö sen joku muu?

Seuraamme silmä kovana rintamalinjoja Ukrainassa ja toivomme Ukrainalle menestystä. Samaan aikaan meiltä jää huomaamatta monta muuta rintamaa, joissa häviämme koko ajan. Kutistamme läsnäoloamme ja vaikutusvaltaamme maailmalla aikana, jolloin sitä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Suorastaan raivaamme tilaa voimapolitiikan pelureille.

Kysyn teiltä, jotka tässäkin salissa olette kannattaneet kehitysyhteistyöstä leikkaamista: Sitäkö todella haluatte? Että ajamme yhä useammat maailman maat Kiinan ja Venäjän syliin? Yhdysvallat kutistakoon itsensä suurvallasta pienvallaksi, mutta ei meidän Euroopassa kannata tehdä samaa virhettä.

Ja arvoisa hallitus. Tarkastellaanpa teidän kehityspoliittista linjaanne tämän kaiken valossa. Jäätte historiaan massiivisista leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Sen sijaan, että kasvattaisitte kädenjälkeämme vakaamman maailman puolesta, leikkaatte irti koko käden.

Selonteossa maalaatte kuvan kehitysyhteistyöstä viennin pönkittäjänä. Se on kapea ja puutteellinen näkökulma. Ei kaupan ja kehityksen lähentymisen ideana ole alistaa kehityspolitiikkaa viennin välineeksi, vaan varmistaa politiikan johdonmukaisuus – että myös kauppapolitiikkamme toimii kehityksen ajurina.

Kun maailma ympärillä synkistyy, Suomi ja Eurooppa voivat toimia majakkana. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on minusta hyvä alku.

Ei ole mitenkään yhdentekevää, että tällaisena aikana – erimielisyyksistä huolimatta – löydämme laajan yhteisymmärryksen sitoutumisesta 0,7-tavoitteeseen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja köyhyyden poistamiseen.

Vihreille on myös tärkeää, että mietinnössä tunnistetaan ilmastokriisin ja luontokadon vaikutus konfliktien syntymiseen ja pitkittymiseen ja painotetaan ilmasto- ja ympäristörahoituksen merkitystä sekä tarvetta huolehtia lasten koulutuksesta kaikissa olosuhteissa.

Liksom utrikesutskottet anser vi att det är väldigt viktigt att Finland fortsätter sin långsiktiga människorättspolitiska linje bland annat för att främja och försvara rättigheterna för kvinnor, flickor, personer med funktionsnedsättning, könsminoriteter och sexuella minoriteter samt andra personer i en särskilt utsatt ställning.

Sanat eivät kuitenkaan riitä, jos teot puhuvat niitä vastaan. Näiden linjausten tulee ohjata hallituksen tulevia kehityspoliittisia päätöksiä.

Kun joku elvytetään kuoleman porteilta takaisin elävien kirjoihin, on helppo hahmottaa elämää pelastavan avun välttämättömyys.

Monimutkaisempaa, mutta inhimillisempää, kustannustehokkaampaa ja kestävämpää on estää luisuminen kuoleman porteille. Sitä on kehitysyhteistyö.

Se on työtä köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Työtä yhteiskuntien saamiseksi jaloilleen. Työtä näköalojen luomiseksi nuorille. Työtä tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseksi. Työtä puhtaan veden ja terveydenhuollon turvaamiseksi. Työtä rauhan, vakauden ja vapauden puolesta.

Kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ennaltaehkäisyllä rakennetaan kestävimmät tulokset ja saavutetaan suurimmat säästöt.

Joskus kannattaa panostaa satanen tänään, jotta voi säästää tonnin tai miljoonan ensi viikolla.