Saamelaisten oikeuksien korkea aika toteutua – Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Tänään 6. helmikuuta vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaisten oikeuksien toteutumiseksi on meillä Suomessa vielä paljon tehtävää. Saamelaisten suomalaistamispolitiikka on historiassamme musta kappale, joka pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielistään ja pyrki sulauttamaan heidät valtaväestöön.
Oikeus omaan kulttuuriin ja ylpeyteen siitä on riistetty monelta sukupolvelta. Tilannetta ei ole vieläkään korjattu. Satavuotiaassa Suomessa on korkea aika turvata saamelaisten oikeudet.
”Saamelaiset ovat koko Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Siitä huolimatta Suomi ei ole vieläkään ratifioinut saamelaisten oikeudet turvaavaa YK:n ILO 169-sopimusta, joka astui voimaan kansainvälisesti jo 26 vuotta sitten. Sopimuksen tarkoitus on turvata alkuperäiskansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kulttuurien ja kielten kuoleminen. Suomen on vihdoinkin allekirjoitettava sopimus, mitään syitä viivyttelyyn ei ole.”
– Krista Mikkonen, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja
”Saamelaisille on lyöty märkä rätti vasten kasvoja monta kertaa peräkkäin. ILO:n sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista piti ratifioida, mutta eipä ratifioitukaan. Tämän eduskunnan kaudella metsähallituslain uudistuksessa sivuutettiin saamelaisten oikeudet ja näkemykset ja samoin tehtiin muutettaessa kaivoslain määräyksiä kullankaivuusta. Ei siis ole yllättävää, että saamelaisten keskuudessa koetaan Tenon uusi kalastussopimus hyökkäykseksi saamelaiskulttuuria vastaan, etenkin kun saamelaisia on kuultu puutteellisesti sopimusta neuvoteltaessa. Oikeuskanslerikin moitti hallitusta tästä. Oikeuskanslerilla on kuitenkin mahdollisuus – ja velvollisuus – sanoa kritiikkinsä ennen kuin hallitus vie lain eduskuntaan.”
– Satu Hassi, kansanedustaja
”Saamelaisten kotiseutualueella toimivat ja suunnitteilla olevat kaivokset sekä koneellinen kullanhuuhdonta ovat vakava riski pohjoisen herkälle luonnolle, vesistöjen puhtaudelle ja kalakannoille. Kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki ja vesilaki on päivitettävä siten, että saamelaisille turvataan vahvat oikeudet vaikuttaa hankkeisiin, jotka uhkaavat saamelaiskulttuuria ja perinteisten elinkeinojen harjoittamista.”
– Hanna Halmeenpää, Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
”Vierailin viime viikolla Inarissa alkuperäiskansojen Skabmagovat-elokuvafestivaaleilla. Nelipäiväisellä matkallani kävin lukuisia keskusteluja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että saamelaisia koskevissa asioissa kuullaan heitä itseään. Meidän on turvattava saamen kielen opetus kaikilla koulutusasteilla. Museoliiton puheenjohtajana toivon, että arvokkaan saamelaismuseo Siidan laajennus- ja kehittämishanke saa viimein puuttuvan rahoituksensa. Lapin matkailun kehittämisen on tapahduttava luonto- ja kulttuuriarvot edellä. Saamelaisten mahdollisuutta jatkaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista ei saa uhata Jäämeren radalla, kaivoshankkeilla eikä metsähakkuilla.”
– Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja
”Oma kieli on jokaiselle osa identiteettiä ja persoonaa. Se on meille tapa viestiä toinen toisillemme, ja se on keino oppia ja keskustella. Siksi on erinomaisen tärkeää, että saamelaisille turvataan oikeus saada opetusta saameksi varhaiskasvatuksesta alkaen. Saamenkielistä koulutusta ja kielipesätoimintaa tulee tukea ja vahvistaa.”
– Ozan Yanar, kansanedustajat
“Saamelaiset ovat koko Euroopan pohjoisin alkuperäiskansa ja ainoa EU-alueella asuva alkuperäiskansa. Tätä rikkautta on edistettävä päätöksenteossa mm. edistämällä saamelaisten oikeutta kulttuuriin, kieleen ja elinkeinoihin kuten poronhoitoon. Saamelaisten oikeudet on otettava vahvemmin mukaan myös pohjoismaiseen päätöksentekoon. Olen iloinen siitä, että Pohjoismaiden neuvoston kulttuurivaliokunta esittää tukea kolmivuotiselle ohjelmalle Arktisen alueen nuorison filmi- ja mediaprojekteille. Haluamme tukea alkuperäiskansojen nuorison toimintaa heidän paikallisyhteisöissään.”
– Johanna Karimäki, kansanedustaja
“Vaikka saamelaisten pakkosuomalaistaminen päättyi 1970-luvulla, saamelaisten kokema sorto ja syrjintä ei ole kuitenkaan poistunut suomalaisesta yhteiskunnasta. Saamelaisia pyritään edelleen monin tavoin sulauttamaan suomalaiseen valtakulttuuriin, mutta samalla heidän kulttuuriaan käytetään hyväkseen ja rahastetaan valtaväestön toimesta.
Kulttuurinen omiminen ja saamelaisten kokema sorto ovat häpeäpilkku, johon meidän on vastattava nyt. On aivan eri asia kulkea rinnalla, osoittaa kiinnostuksensa ja tarjota tarvittaessa tukea kuin omia tai häpäistä mikä on toisen tai puhua ihmisten yli niin, ettei heidän ääni enää kuulu. “
– Jani Toivola, kansanedustaja
“Liian kauan kestäneen sorron takia saamelaiset käyvät kamppailua kielensä ja kulttuurinsa puolesta. Totuuskomission perustaminen on ensimmäinen ja välttämätön askel saamelaisiin kohdistuneiden ihmisoikeusloukkausten selvittämiseksi. Emme kuitenkaan voi odottaa, että yksistään totuuskomissio riittäisi paikkaamaan kaikki ne haavat, jotka alkuperäiskansalle on aiheutettu. Meillä on paljon korjattavaa ja tätä työtä on tehtävä saamelaisten kanssa ja heidän ehdoillaan.”
– Emma Kari, kansanedustaja
”Saamelaiset ansaitsevat kunnioituksemme, ja se tarkoittaa myös äänivaltaa päätöksissämme. Eduskunnan on suhtauduttava saamelaiskäräjiin saamelaisten edustajana, joka vaikuttaa tosiasiallisesti saamelaisia koskevissa asioissa. Valtiossamme on käytävä kahden kansan välistä vuoropuhelua, jossa molemmat kunnioittavat toisiaan ja itsemääräämisoikeuttaan. ”
– Ville Niinistö, kansanedustaja
”Suomi esiintyy usein arktisten alueiden ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolestapuhujana ja ihmisoikeusasioissa edelläkävijänä. On häpeällistä, että Suomen omassa ihmisoikeuspolitiikassa saamelaisasioissa toimet ovat riittämättömiä ja kunnianhimottomia. On kestämätöntä, että emme kykene huolehtimaan omalle alkuperäiskansallemme oikeuksia, jotka heille kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslakimmekin mukaan selvästi kuuluvat.”
– Olli-Poika Parviainen, Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Vihreät - De Gröna