Saamelaisten oikeuksia vahvistetaan sekä ilmasto- että luonnonsuojelulaeissa

Saamelaisten perinteiset, pohjoiseen luontoon nojaavat elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia muuttuvalle ilmastolle ja katoavalle luonnolle. Siksi uusissa luonnonsuojelulaissa ja ilmastolaissa vahvistamme saamelaisten oikeuksia ja mahdollisuuksia kulttuurin ja kielen ylläpitämiseen.

Alkuperäiskansat ja niiden luontoon perustuvat elinkeinot ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä. Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat kriittisellä tavalla myös Suomessa alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa omaa kulttuuriaan ja elinkeinojaan. 

Arktinen alue, johon saamelaisten kotiseutualue kuuluu, lämpenee yli kaksi kertaa muita alueita nopeammin ilmastonmuutoksen myötä. Vuonna 2020 julkaistu SAAMI-selvitys kertoi, että saamelaiset ovat havainneet ilmastonmuutoksen ensi merkkejä jo 1960-luvulla ja muutokset ovat kiihtyneet 2000-luvulla. Muutoksiin sopeutumiseksi esimerkiksi poronhoidon käytäntöjä on jo nyt pitänyt muuttaa. Muutosten edetessä sopeutumisen tarve kasvaa entisestään.

Kun teemme toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi, onkin välttämätöntä kuulla saamelaisia ja turvata perinteisen kulttuurin ja elinkeinojen harjoittaminen.

Saamelaisten oikeuksien vahvistaminen onkin ollut ympäristöministeriön lakiuudistuksissa tärkeässä roolissa niin ilmastolain kuin luonnonsuojelulain osalta. Molemmissa olemme saaneet edistettyä tärkeitä uudistuksia, joilla saamelaisten mahdollisuudet kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen otetaan entistä paremmin huomioon.

Saamelaisten oikeuksien vahvistaminen oli Vihreille yksi keskeisistä prioriteeteista luonnonsuojelulain uudistamisessa. Jatkossa luonnonsuojelulain mukaisista toimista ei saa aiheutua vähäistä suurempaa heikennystä saamelaiskulttuurin harjoittamiselle.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevilla valtion luonnonsuojelualueilla on jatkossakin turvattava saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset. Lisäksi silloin kun saamelaisten kotiseutualueille perustettavaan kansallis- tai luonnonpuistoon, muulle valtion luonnonsuojelualueelle tai maisemanhoitoalueelle tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma, se tehdään yhdessä saamelaistahojen kanssa.

Kaivostoiminta, malminetsintä ja laajat kaivosvaraukset huolettavat ymmärrettävästi nyt monissa paikoissa. Vihreille oli erityisen tärkeää, että luonnonsuojelulailla kielletään jatkossa  malminetsintä kokonaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Muilla valtion luonnonsuojelualueilla malmietsintä olisi mahdollista vain tiukoin lupaedellytyksin.

Myös uudessa ilmastolaissa on tärkeitä uudistuksia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi. Perustamme SAAMI-hankkeen ehdottaman saamelaisen ilmastoneuvoston sekä tukemaan ilmastosuunnitelmien laadintaa että tuottamaan tietoa. Neuvosto on riippumaton asiantuntijaelin ja sen jäsenistö tulee koostumaan sekä perinteisen tiedon haltijoista että tutkijoista. On hienoa, että näin saadaan entistä vahvemmin hyödynnettyä myös saamelaisten perinteistä tietoa, joka on avainasemassa, kun suunnitellaan saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää ilmastonmuutosten vaikutusten vähentämistä ja muutoksiin sopeutumista.

On tärkeää, että pohjoisen herkkää luontoa suojellaan ja ilmastonmuutosta torjutaan kunnioittaen samalla EU:n ainoaa tunnustettua alkuperäiskansaa, saamelaisia. Alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi tarvitaan niin yhteisiä, yhteiskunnallisia ponnistuksia kuin asennemuutosta. Olemme hallituksessa pystyneet tekemään tärkeitä uudistuksia, mutta samalla työtä on edelleen paljon jäljellä, jotta saamelaisten oikeudet toteutuvat täysimääräisesti.