Saamelaiskäräjälain korjaamisen aika on tullut

Oikeusministeriön vetämä toimikunta on saanut valmiiksi esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toteutuessaan esitys parantaisi alkuperäiskansan oikeuksia Suomessa ja korjaisi epäkohtia, joiden muuttaminen on kestänyt aivan liian kauan.

Saamelaiskäräjälaki on asia, josta Suomi on vuosikaudet niittänyt huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Huomautusten viesti on ollut kristallinkirkas: Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki rikkoo saamelaisten oikeutta määritellä itse, kuka saamelaiskäräjävaaleissa saa äänestää ja asettua ehdolle. Nyt saamelaiskäräjälain uudistaminen on jälleen hallitusohjelmassa, mikä on hallitukselle näytön paikka.

Suomessa saamelaiskäräjälain mukaista äänestys- ja vaalikelpoisuutta on tähän asti pohjattu eri tekijöihin, kuin naapurimaissamme. Saamelaiset eivät ole voineet yhtenä, rajat ylittävänä kansana noudattaa yhtenäistä vaalikelpoisuusmääritelmää, joka perustuisi saamelaisten tapaan määritellä yhteisönsä jäsenet. Saamelaiskulttuuriin kuuluminen tapahtuu saamelaisten mukaan kasvamalla kulttuuriin, josta puolestaan muodostuu yhteisön ryhmäidentifikaatio.

On oikeudellisesti kestämätöntä, että Suomen saamelaisten ja muiden pohjoismaiden saamelaisten välille on synnytetty tällainen kuilu. Saamelaiset ansaitsevat tulla tunnustetuksi yhtenä, rajat ylittävänä kansana, jonka oikeuksien kehittämisen pitäisi niinikään tapahtua rajat ylittävästi, koko kansaa huomioiden. Saamelaiskäräjävaalien yhdenmukaistaminen on vasta ensimmäinen askel sillä polulla, mutta sen merkitystä ei voida liiaksi korostaa.

Nyt saamelaiskäräjälakia työstäneen työryhmän ehdotus on sellainen, joka pyrkii paitsi korjaamaan edellisessä laissa olleet virheet, myös parantamaan saamelaisten asemaa Suomessa. Jo vuosikaudet olemme nähneet, miten saamelaiskäräjälakia on käytetty syynä sille, että saamelaisten muita oikeuksia ei olla voitu edistää tai edes huomioida. Tämän lain korjaaminen on siksi myös elintärkeä teko, jotta saamelaisten oikeuksista voidaan toden teolla ryhtyä puhumaan ja sen kautta parantamaan.

Kolme peräkkäistä hallitusta on yrittänyt korjata saamelaiskäräjälakia. Kahdesti työssä ollaan epäonnistuttu, kolmas kierros on nyt käynnissä. Mikä tuntuu suomalaisen poliitikon näkökulmasta vaikealta ja monimutkaiselta, hitaalta kysymykseltä, on saamelaisille ollut avohaava, jonka parantumiseen on mennyt sukupolvien edestä töitä.

On aika sanoa ääneen, ettei lain korjaamisen olisi pitänyt kestää näin kauan. On aika myöntää, ettei saamelaisten olisi pitänyt joutua vuosikaudet toistamaan meille samoja asioita. On aika, että viimein tunnustamme saamelaiskäräjälain olleen juuri sitä, mitä saamelaiset ovat sanoneet koko tämän ajan: ihmisoikeusloukkaus.

Lain korjaaminen on myös merkittävä peiliin katsomisen paikka Suomelle. Saamelaiskäräjälaki on toistaiseksi ollut kuin monumentti kaikille niille tavoille, joilla Suomi on jättänyt saamelaiset pois heitä koskevista päätöksistä. Emme voi enää jatkaa toimintatapaa, jossa päätökset tehdään toisen kansan puolesta, heitä kuulematta, heidän oikeuksiaan polkien. Korjattu saamelaiskäräjälaki kaataisi tämän monumentin keskuudestamme ja antaisi meille todellisen merkin siitä, ettei ole liian myöhäistä korjata virheitämme.