Reilu muutos vaatii eriarvoisuuden ja päästöjen vähentämistä samanaikaisesti
Suomen tavoite nousta maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi herättää huomiota niin Euroopassa kuin muualla maailmalla. Meillä on nyt uniikki mahdollisuus näyttää, miten eriarvoisuutta ja päästöjä voidaan vähentää samanaikaisesti.
Tavoite on kunnianhimoinen mutta täysin mahdollinen: on hyvä muistaa, että maailman parhaan yhteiskuntamallin rakentamiseen on Suomessa pystytty ennenkin – nimenomaan vaikeina aikoina. Nykymuotoinen hyvinvointivaltio rakennettiin kahden maailmansodan raunioille. Samalla se rakennettiin halvan fossiilisen energian varaan.
Nyt on täysin selvää, että tämä aika on ohi. Jopa Yhdysvaltain kovimmat kapitalistit vetävät sijoituksensa pois fossiilitaloudesta. Talouden rakenteiden korjaaminen vaatii sekä kasvavaa yritysvastuuta että määrätietoista politiikkaa. Saastuttaminen aiheuttaa suoraa haittaa, jolle on asetettava selkeä hintalappu.
Ei voi olla niin, että yhteistä ilmastoa saa pilata ilmaiseksi.
Saastuttamisen sijaan on tuettava uusien ratkaisujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Talouden rakenteita on muutettava, koska ei ole kestävää valaa hyvinvointivaltion pohjaa auttamatta vanhanaikaisille ja saastuttaville toimintatavoille. Siksi tämä hallitus tekee kestävän kehityksen verouudistukset ja käy läpi yritystuet tarkalla kammalla.
Vaadittavat päästövähennykset ovat suuria, mutta siitä huolimatta ne on mahdollista toteuttaa hallitusti ja yhteisten päätösten mukaan – niin, että jokainen pääsee mukaan päättämään omaan arkeensa vaikuttavista ilmastotoimista. Juuri demokratia ja osallisuus ovat reilun muutoksen kovaa ydintä.
Muutos kohti hiilineutraalia taloutta ei tapahdu suurella loikalla vaan miljoonin pienin askelin. Siksi on syytä varmistaa, että jokainen eteenpäin astuva saa vanhan tilalle jotain uutta – mielellään jotain entistä parempaa. Muutos ei nimittäin ole sama asia kuin luopuminen. Siksi ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä hyvinvointivaltion kehittämisen kanssa. Perusturvaa korotetaan, pienituloisten verotusta kevennetään, sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja koulutukseen panostetaan. Näin varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa.
Reilu muutos tarkoittaa politiikkaa, jossa yhteistä ilmakehää ja luontoa ei saa tuhota ilmaiseksi.
Reilu muutos tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan tai ihmisille, joilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta valita kestävämpää vaihtoehtoa. Se tarkoittaa politiikkaa, jossa yhteistä ilmakehää ja luontoa ei saa tuhota ilmaiseksi.
Siksi kestävän valinnan tuleekin olla helpoin ja edullisin. Niin verotuksen, lainsäädännön kuin julkisten investointien on ohjattava johdonmukaisesti oikeaan suuntaan ja tuettava kestäviä päätöksiä. Näin vähennetään myös yksilön valintoihin kohdistuvaa stressiä ja painetta. Jokaisella on oltava aito mahdollisuus elää kestävästi taloudellisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tässä työssä ovat mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori.
Siirtymä kestävään yhteiskuntaan ei tarkoita kurjistumista, vaan päinvastoin ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Esimerkiksi kuluttamisen sijasta voidaan valita valita lisääntynyt ja laadukkaampi vapaa-aika. Yksistään bruttokansantuote kertoo vähän hyvinvoinnista. Siksi inhimillinen hyvinvointi ja luonnonresurssien kestävä käyttö tulee asettaa vanhojen taloudellisten mittarien edelle.
Samalla kun ympäristöhaittoja verotetaan tiukemmin, ansiotulojen verotusta voidaan keventää etenkin pienituloisilta. Jotta haavoittuvimmissa asemassa olevat eivät joudu ilmastotyön maksajiksi, perusturvaa korotetaan ja otetaan käyttöön perustulo. Lisäksi uudistetaan pääomatuloverotusta progressiivisemmaksi niin, että pienet pääomatulot vapautetaan verosta ja suurempien verotusta kiristetään.
Reilu muutos tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan.
Reilu muutos näkyy myös muilla elämän osa-alueilla: kestävässä asumisessa, työnteossa ja liikkumisessa. Se tarkoittaa energiatehokasta ja kestävää rakentamista, pyöräilyä, biokaasuautoja ja ratikoita sekä uusia työpaikkoja, joissa kehitetään ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Samalla tunnistetaan, että yksi ratkaisu ei toimi kaikissa tilanteissa, vaan esimerkiksi alueelliset erot huomioidaan. Muutoksessa tukea tarvitsevia tuetaan.
Koko ajan on syytä muistaa, että kaikista epäreiluinta on jättää ilmastotoimet tekemättä. Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. Maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminen ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä. Tällä tiellä meidän on jatkettava, jotta 2020-luvusta tehdään se vuosikymmen, kun maailma kääntyy vihdoinkin kestävän kehityksen tielle.