Rasismille ei tule antaa sijaa sodankaan keskellä
Suomeen saapuu tällä hetkellä paljon Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jaloista paenneita ihmisiä. Meidän on annettava heille kaikille mahdollisuus turvalliseen arkeen taustasta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta. Suomessa ei ole sijaa minkäänlaiselle rasismille.
Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Rasismia esiintyy Suomessa niin yhteiskunnan rakenteissa, työelämässä kuin arkipäivän kohtaamisissa. Nyt jos koskaan on tärkeää taistella kaikenlaista syrjintää vastaan.
Jo yli kolme ja puoli miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainasta. Sota-alueelta pakenee myös sellaisia Ukrainassa asuvia henkilöitä, joilla on jonkin kolmannen maan kansalaisuus. Meidän on autettava sotapakolaisia heidän äidinkielestään, ihonväristään tai taustastaan riippumatta. Jokainen Ukrainasta sodan jaloista pakeneva tarvitsee suojelua.
Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa päättänyt antaa Ukrainasta pakeneville oleskeluluvan vuodeksi. Päätös tehtiin aktivoimalla ensimmäistä kertaa niin sanottu tilapäisen suojelun direktiivi. Tilapäistä suojelua saava henkilö on oikeutettu muun muassa majoitukseen ja välttämättömään terveydenhuoltoon. Hänen toimeentulonsa on turvattu ja hänellä on oikeus työntekoon ja koulunkäyntiin.
Tilapäistä suojelua saavat Suomessa Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, Ukrainassa kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä sekä muut Ukrainassa pysyvästi asuneet, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Suojelua saavat ne, jotka ovat paenneet suurhyökkäyksen jälkeen tai hieman sitä ennen eivätkä voi nyt palata.
On tärkeää, että emme jätä ukrainalaisia yksin. Oman kodin ja läheisten menettäminen sodassa sekä vaarallinen pakomatka läpi Euroopan ovat traumaattisia kokemuksia, joita kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan. Suomeen saapuneilla sotapakolaisilla on myös valtava huoli Ukrainaan jääneistä läheisistä, joihin ei välttämättä saa lainkaan yhteyttä. On tärkeää, että tuemme sotaa paenneita ja toivotamme heidät tervetulleiksi yhteisöömme. Tässä jokaisella suomalaisella on tärkeä rooli arkipäivän kohtaamisissa.
On todella hienoa, miten vahvasti Suomi ja muut EU-maat seisovat Ukrainan sotapakolaisten tukena. Koskaan aiemmin en ole nähnyt vastaavaa yhtenäisyyttä EU-neuvotteluissa. Vaikuttavaa on myös se, miten monet suomalaiset yksityishenkilöt, järjestöt ja yritykset ovat tarjonneet apuaan. Kiitos jokaiselle auttajalle.
Toivon, että nyt nähty vahva solidaarisuus pakolaisia kohtaan jatkuu myös tulevaisuudessa. Meillä on Suomessa myös muita konflikteja paenneita ihmisiä, joiden pakomatka Suomeen on ollut hyvin vaarallinen. He ovat yhtä lailla avun ja tuen tarpeessa. Ketään pakolaisia kohtaan ei saa kohdistaa rasistista käytöstä.
Ilmastokriisi ja muut konfliktit ajavat ihmisiä pakolaisiksi myös tulevaisuudessa. Toivon, että EU-maiden saavuttaman yhteisymmärryksen ansiosta EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka viimein etenee. Myös Suomessa meidän on tehtävä uudistuksia, jotka lisäävät eri pakolaisryhmien yhdenvertaista kohtelua. Uudistukset voitaisiin aloittaa sallimalla välitön oikeus työntekoon kaikille kansainvälistä suojaa hakeville, ei vain tilapäistä suojelua saaville.
Rasismin vastaisella viikolla on syytä kiinnittää huomiota Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kokemaan syrjintään. Putinin aloittama sota ei ole tavallisten venäläisten syytä emmekä hyväksy minkäänlaista venäjänkielisiin kohdistuvaa rasismia. Suomessa asuvien venäläisten on voitava elää turvallisesti joukossamme jatkossakin.
Sisäisten erimielisyyksien lietsominen vähemmistöjä kohtaan on omiaan luomaan epävakautta ja turvattomuuden tunnetta arjessa. Rasismi rikkoo Suomea. Vastakkainasettelulle ei tule antaa tuumaakaan periksi. Kun Euroopassa soditaan, on meidän pysyttävä yhtenäisinä.
Suomi on vahva demokratia ja oikeusvaltio, jossa kunnioitetaan vähemmistöjen oikeuksia. Olemme myös yksi maailman turvallisimmista valtioista. Haluan, että olemme sitä jatkossakin jokaiselle ihmiselle ja ihmisryhmälle.