Rakentamisen päästöt on saatava alas nopeasti – siksi uusi rakentamislaki on tarpeen

Uusi rakentamislaki tulee olemaan vaikutuksiltaan mittava, sillä se määrittää miten meillä Suomessa seuraavat vuosikymmenet rakennetaan. Siksi hallituksen esitys on tarpeen käsitellä huolella eduskunnassa. Vihreille keskeistä on, että uudella lailla vähennetään rakentamisen ilmastovaikutuksia, parannetaan rakentamisen laatua, edistetään kiertotaloutta sekä turvataan arvokkaita rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä.

Nykyinen rakentamisen tapamme ei ole kestävä. Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja energiaa sekä tuottaa suuria määriä jätettä. Aivan liian moni rakennus päätyy ennen aikojaan purkuun heikon kunnon, huonon sisäilman tai yksinkertaisesti sen takia, että rakennus ei vastaa alkuperäistä käyttötarkoitusta ja purkaminen tulee halvemmaksi kuin rakennuksen käyttötarkoituksen muutos. Usein purkujäte kuskataan kaatopaikalle.

Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamislainsäädäntöä. Rakentamista ohjataan vähähiiliseksi ja ilmastovaikutukset huomioidaan koko elinkaaren ajalta aina suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta laissa on uutena merkittävänä vaatimuksena rakennusten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen, eli haitallisten ja hyödyllisten ilmastovaikutusten raportointi. Tavoitteena on vuodesta 2025 lähtien ohjata rakennusten hiilijalanjälkeä määrittelemällä sille raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä.

Kiertotalous otetaan vahvasti kaiken rakentamisen lähtökohdaksi. Rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi, muunneltaviksi ja korjattaviksi. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, tavoitteena on pitää rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Näin säästetään luonnonvaroja ja energiaa sekä vähennetään syntyvän jätteen määrää. Kiertotalouden edistämistä tukevat lain sisältämät uudet vaatimukset rakentamisen vähähiilisyydestä, rakennusten elinkaariominaisuuksista sekä rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä.

Vaikka rakentamislaki ohjaa purkujätteen hyötykäyttöön, se ei kannusta rakennusten purkamiseen. Purkamisen edellytyksenä on, että purkaminen ei saa haitata kaavoitusta, kaavan toteuttamista tai alueidenkäytön muuta järjestämistä. Yksi poikkeus purkamisen ehtoihin on. Alueilla, joilla rakennuksille ei välttämättä löydy enää käyttöä, tai niiden kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot, yksittäiselle rakennukselle olisi mahdollista saada purkamislupa, jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleenkäyttöön. Olennaista on, että rakennetun ympäristön suojelemistavoitteet eivät näissä poikkeustilanteissakaan saa vaarantua.

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kulttuuriympäristöjen ja arvokkaiden rakennusten suojelun höllentymisestä. Vihreille on koko ajan ollut tärkeää varmistaa, että kulttuuriperinnön ja vanhojen rakennusten suojelua vahvistetaan. Uuden rakentamislain myötä kulttuuriympäristöt on huomioitava myös haja-asutusalueilla, kun nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää niiden huomioimista vain suunnittelutarvealueilla. Rakentamislain alkuun on kirjattu, että rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen. 

Vihreiden voimakkaasti eteenpäin ajama asia on myös rakentamisen laadun parantaminen, josta saimme kirjauksen hallitusohjelmaan. Rakentamisen laatua parannetaan selkiyttämällä vastuukysymyksiä siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Näin pyritään varmistamaan, että rakennustyömaalla kaikki sujuu kuten pitääkin ja virheiden sattuessa löytyy vastuunkantaja. Hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle.

Myös digitalisaatio parantaa rakentamisen laatua, kun rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa ajantasaisina saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Näin esimerkiksi myöhemmin riskiksi havaitut aineet, rakennustuotteet tai rakenteet voidaan jäljittää. Lupaprosessien digitalisointi edistää myös rakentamisen sujuvuutta, jota monet alan toimijat ovat peräänkuuluttaneet.

Paljon on kritisoitu sitä, että rakentamislaki tuodaan hyväksyttäväksi irrallaan alueidenkäytön laista. Oikeusministeriö piti kuitenkin kaavoitus- ja rakentamislakia liian suurena kokonaisuutena vietäväksi eteenpäin kerralla. Kun kävi selväksi, ettei ole myöskään poliittisesti mahdollista viedä molempia kokonaisuuksia läpi, pidimme kuitenkin tärkeänä viedä rakentamislaki maaliin. Rakentamisen päästöjen vähentämiseksi nyt esitettävät parannukset on kriittistä saada vietyä lainsäädäntöön. Tietopohja ja menetelmät puuttua rakentamisen päästöihin ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana ja nämä kehityskulut on tarpeen huomioida myös lainsäädännön tasolla.

On tärkeää, että lainsäädännön uudistukset valmistellaan avoimesti ja laajasti eri intressitahot osallistaen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on osaltaan hankaloittanut se, että valmistelua on tehty kahden eri hallituksen aikana. Se on vaikuttanut matkan varrella tavoitteisiin ja odotuksiin.

Seuraavaksi hallituksen esitys tulee ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että käymme lain huolella läpi ja kuulemme kattavasti asiantuntijoita.