Pystyykö Donald trumppaamaan Pariisin sopimuksen?

02.06.2017

Presidentti Trump ilmoitti eilen päättäneensä, että USA vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. Miten sopimukselle ja ilmastonsuojelulle nyt käy?

Lyhyt kuiva juridinen vastaus on, että laillisesti USA pysyy Pariisin sopimuksessa 4 vuotta.

Pariisin sopimukseen on kirjattu 4 vuoden irtisanomisaika. Irtautuminen astuu voimaan vain, jos USAn seuraavakin presidentti on Trumpin kanssa samaa mieltä. Teoriassa USA voisi irtautua Pariisin sopimuksesta nopeammin irtautumalla myös YKn ilmastopuitesopimuksesta, jota Pariisin sopimus tarkentaa. Käytännössä siihen tarvittaisiin senaatissa määräenemmistö, jota Trumpilla ei ole.

USAn liittovaltiotason ilmastotoimia Trump pystyy jarruttamaan ja peruuttamaan, ja on sitä jo tehnytkin. Mutta osavaltioiden ja kaupunkien toimia – joita on paljon – hän ei voi perua. USAn jokaisessa osavaltiossa ihmisten enemmistö kannattaa Pariisin sopimuksessa pysymistä.

Entinen republikaanikuvernööri Arnold Schwarzenegger sanoi: ”Kun olin kuvernööri, asetimme koko maan tiukimmat päästörajoitukset ja nyt Kalifornian talous kukoistaa ja loimme viime vuonna enemmän valmistavan teollisuuden työpaikkoja ja muita työpaikkoja kuin toiseksi ja kolmanneksi eniten työpaikkoja luoneet yhteensä.”

Siihen, että USA on paljon enemmän kuin maan liittohallitus, viittasi myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau tviitissään: ”We are deeply disappointed that the United States federal government has decided to withdraw from the Paris Agreement.”

Poliittisena eleenä irtautuminen sopimuksesta, jonka on käytännössä hyväksynyt koko maailma – poikkeuksina vain Syyria ja Nicaragua – on tietysti voimakas. Mitkä ovat tuon poliittisen eleen seuraukset?

Lähinnä Trump näyttää yhdistäneen muun maailman.

EU ja Kiina olivat jo etukäteen valmistelleet vahvan yhteisen julkilausuman. Valtiojohtajat pottuilevat Trumpille tavalla, jollaista ei ole aikoihin nähty. Ranskan uusi presidentti Macron tviittasi ”Make our planet great again”. Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt tviittasi: ”US VP Pence says ’America is back’ in the world. To me it looks more like ’America is gone’. Withdrawing instead of leading.”

YKn pääsihteeri António Guterres twiittasi: ”Climate action is not just the right thing to do, it is the smart thing to do.” EUn ilmastokomissaari Cañete tviittasi: ”No one should be left behind, but the EU and China have dediced to move forward.”

Trump on jo aikaisemmin ehtinyt rikkoa lähes kaikkia normaaleja kansainvälisen yhteydenpidon käytöstapoja. USAlainen diplomaatti vertasi Trumpin esiintymistä ensimmäisellä presidenttinä tekemällään ulkomaanmatkalla humalaisen turistin käytökseen.

Jos Trump on kansainvälisessä politiikassa tähän asti näyttänyt tökeröltä ja tietämättömältä, päätös irtautua Pariisin sopimuksesta ei ainakaan paranna hänen osakkeitaan. Silti on mahdollista, että ilmastonsuojelua vastustavat ja jarruttavat tahot eri puolilla maailmaa käyttävät Trumpin päätöstä hyväkseen pyrkiessään estämään ja vesittämään oman maansa ilmastotoimia.

Entä Trumpin päätöksen vaikutus talouteen ja uuden nopeaan energiatekniikan yleistymiseen? Lyhyt vastaus on: juna meni jo.

Jo useiden vuosien ajan maailman eniten uusiutuvaan energiaan on investoinut Kiina. Tämän johdosta Kiina on – paljon odotettua aikaisemmin – saanut hiilidioksidipäästöjensä kasvun pysähtymään. Maa on perunut suuren määrän jo päätettyjä hiilivoimaloiden rakentamishankkeita. Tuore uutinen kertoo, että Intiassakin peruttiin peräti 14 000 megawatin hiilivoimahankkeet (noin 9 kertaa Olkiluoto3) – koska aurinkosähkö on halvempaa.

Ehkä kutkuttavin uutinen hiilivoiman häviöstä on se, että USAn Kentuckyssä hiilimuseokin vaihtoi aurinkosähköön – hintasyistä.

Uusiutuva energia on eri puolilla maailmaa jo merkittävä työllistäjä. USAssa aurinkoenergiaan syntyy uusia työpaikkoja 17 kertaa nopeammin kuin kansantalouteen keskimäärin.

Entä yritysmaailma?

Suuri joukko isojen yritysten johtajia on vedonnut Trumpiin Pariisin sopimuksessa pysymiseksi. Ehkä näkyvimmin tässä on esiintynyt Teslan Elon Musk. Toki on fossiilialan yritysjohtajia, jotka uskovat, että heidän toimialansa alamäkeä voidaan poliittisin päätöksin hidastaa.

Mutta jopa fossiilialalla mannerlaatat liikkuvat. Osittain liikettä tuuppaavat institutionaaliset suursijoittajat, kuten eläkesäätiöt. ”Sternin raportista” tunnettu Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern varoitti jo joitakin vuosia sitten ns hiilikuplasta. Jos ilmastonmuutos halutaan hillitä, valtaosa tunnetuista fossiilivarannoista pitää jättää maahan. Öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöiden osakkeiden markkina-arvo perustuu kuitenkin oletukseen, että niiden taseissa olevat varannot rahastetaan kokonaan. Jos näin tehdään, valloilleen ryöstäytyvä ilmastonmuutos on väistämätön. Jos taas fossiilivarannoista valtaosa jätetään polttamatta, yhtiöiden osakkeiden markkina-arvossa on iso kupla.

Öljy-yhtiö ExxonMobil rahoitti vuosikymmenien ajan ”vaihtoehtoisia faktoja” ilmastonmuutoksesta tarjoavaa tutkimusta. Mutta jo joitakin vuosia se on tavallaan istunut kahdella tuolilla, toisaalta tukenut Pariisin sopimusta, mutta toisaalta vastustanut taseisiinsa sisältyvien ilmastoriskien julkistamista. Tällä viikolla yhtiön osakkeenomistajat kuitenkin jyräsivät 62 prosentin enemmistöllä firman johdon linjan ja vaativat yhtiötä julkistamaan ilmastoriskinsä. Enemmistössä olivat muun muassa maailman isoimpiin institutionaalisiin sijoittajiin kuuluvat BlackRock ja Vanguard.

Sijoittajien kannalta yhtiön ilmastoriskien julkistaminen on silkkaa talousajattelua. Kuka haluaa pitää rahojaan osakkeissa, joiden arvo voi romahtaa siksi, että yhtiön liiketoiminnalta katoaa pohja?

Mielestäni osuvimman arvion Trumpin päätöksestä esitti Nobel-palkittu ekonomisti Paul Krugman. ”Let’s be clear: withdrawal from Paris accord isn’t about competitiveness or jobs; even corporate America wanted to stay in. And there’s huge collateral damage to American credibility, reaching far beyond economics. We are no longer a reliable partner. So what’s it about? Coal profits (not jobs), maybe a little. But mainly it’s about spite: Obama made deal liberals like, so it must die.”

Krugman siis päättelee, että Trump ensisijaisesti haluaa pottuilla. Obaman neuvottelema sopimus, josta liberaalit tykkäävät, pitää tappaa.

Voi Trump silti aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Ilmastonmuutoksen hillinnällä on nimittäin oikeasti kiire. Kaikkien maiden pitäisi tehostaa ilmastotoimia, eikä hidastella niitä.