Puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinto – tarvitsemme lisää aloituspaikkoja

Tuoreessa OECD:n raportissa kävi ilmi, että Suomi oli yliarvioinut koulutustasonsa. Emme olekaan niin koulutettu kansa kuin saattoi luulla. Näyttää siltä, että reilut nelikymppiset jäävät Suomen koulutetuimmaksi sukupolveksi. Tällä hetkellä Suomessa nuorista aikuisista vain noin 40 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon. Olemme jäljessä esimerkiksi pohjoismaisista verrokeistamme: Ruotsissa ja Tanskassa puolestaan koulutustaso on lähellä 50 prosenttia. 

Nuorilla on jo valmiiksi liikaa paineita. On tärkeää että niitä ei tulevina vuosina lisätä, vaan vähennetään. Korkeakoulupaikkojen lisääminen on tähän yksi keino. Samaan aikaan kärsimme huutavasta osaajapulasta. Kun suuret ikäluokat ovat kokonaisuudessaan jääneet eläkkeelle, kasvaa työntekijäpula entisestään.

Osaajapula on monitahoinen ongelma, mutta yhden asian on ennen kaikkea oltava kunnossa: korkeakoulujen aloituspaikkoja on oltava riittävästi. Jotta saadaan riittävästi korkeakoulutettuja ihmisiä työelämään, on heille ensin tehtävä tilaa korkeakouluihin. Osaajapulaa on oikeastaan mahdoton lähteä ratkomaan mitenkään muutoin kuin varmistamalla, että vähintään puolella ikäluokasta on mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto. Tätä asiaa eivät mitkään valintauudistukset ratkaise – jos paikkoja on liian vähän, hakijasuma jatkuu.

Miten siis päästään tilanteeseen, että joka toisella nuorella olisi mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto? Aloituspaikkoja tulisi lisätä 5400 aloituspaikalla vuosittain vuoteen 2032 asti, jotta onnistutaan korkeakoulutettujen määrän nostamisessa 50 prosenttiin ikäluokasta. Jos aloituspaikkoja oltaisiin lisätty 2000-luvun alusta asti vähentämisen sijaan, olisi tilanne nyt toinen. Tällä hallituskaudella aloituspaikkoja on lisätty jo yli 10 000, ja tässä suunnassa on määrätietoisesti jatkettava.

Työvoimatarpeet on huomioitava

Jotta aloituspaikkojen lisäämisestä hyödyttäisiin mahdollisimman paljon, tulisi ne kohdentaa sellaisille aloille ja alueille, joilla on osaajapula. Tiedämme, että lääkäreiden määrä laahaa jäljessä. Tekniikan alalla on valtavasti työtä, joka vain odottaa tekijää. Lisää osaajia tarvitaan kipeästi myös sote- ja varhaiskasvatuspalveluissa. Aloituspaikkojen lisäykset on kohdistettava erityisesti näille aloille. Ilman uusia osaajia lääkäreistä on pula, tekniikan ala taantuu ja sote- ja varhaiskasvatusalalla ei ole aikaa olla läsnä.  

Erityisesti Uudellemaalle on syntynyt suuri työvoimapula, eikä alueen tarpeita ole pystytty huomioimaan tarpeeksi hyvin tällä hallituskaudella. Uudellamaalla on kaikkein vaikeinta päästä korkeakouluun, sillä alueella on niin paljon hakijoita. Lisäämällä aloituspaikkoja tehtäisiin korkeakoulutuksesta saavutettavampaa, kun yhä useammalla olisi paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan.