Pölyttäjien sukupuuttoaalto on pysäytettävä

Maailman pölyttäjähyönteisten määrä on romahtamassa. Sukupuutto uhkaa yli 40 prosenttia pölyttäjistä. Suomessakin tärkeimmistä pölyttäjistä, siis mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista, lähes joka viides on uhanalainen.

Tänään vietetään maailman pölyttäjien päivää. Pölyttäjäkatoon ei ole yhtä ainoaa aiheuttajaa, vaan syitä on useita: hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkkyjen käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Uhka on todellinen ja sen seuraukset vakavia. Pölyttäjäkato on pelottava osoitus ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen riittävyyden monitahoisesta kytkeytyneisyydestä. Ilmastonmuutos heikentää luonnon monimuotoisuutta, ja luontokato kiihdyttää ilmastonmuutosta.

75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä, joten pölyttäjien suojelu on mitä keskeisin ruokaturvakysymys. Pölytys on tärkeä osa myös esimerkiksi lääkkeiden, biopolttoaineiden ja erilaisten kuitujen tuotantoa. Suomessa esimerkiksi rypsin ja rapsin sadot ovat pienentyneet 1990-luvulta lähtien.

Ongelma on vakava jo monissa maissa, joissa tehomaatalous on yleistä. Saksassa ja Iso-Britanniassa voidaan puhua suoranaisesta pölyttäjäkadosta. Kiinassa on jopa turvauduttu pölyttämään hedelmäpuiden kukkia ihmisvoimin.

Yhdysvalloista luonnonvaraiset mehiläiset ovat jo lähes kadonneet. Satojatuhansia mehiläispesiä kuljetetaan vuosittain alueille, joilla mehiläisiä ei ole tarpeeksi. Pesien siirtely johtaa kuitenkin pölyttäjien kuolemiin, kun elinympäristö yksipuolistuu ja tappavat taudit leviävät yhdyskunnissa.   

Globaalisti pölyttäjien sukupuuttoaalto johtaa satojen pienenemiseen, ruoan hinnan nousuun ja pahimmillaan jopa ympäristön tuhoutumisen aiheuttamaan pakolaisuuteen. Pölyttäjäongelmat maailmalla nostavat ruoan hintaa myös meillä Suomessa.

Ruoantuotannon lisäksi pölyttäjäkadosta kärsii koko luonto. Monet hyönteissyöjälajit taantuvat, kun taas joidenkin tuholaisten määrä voi räjähtää käsiin, kun pölyttäjähyönteiset vähenevät ekosysteemissä. Ilman pölyttäjiä ilmaa puhdistavien ja eroosiota ehkäisevien kasvien määrä vähenee.

Pölyttäjät ovat arvokkaita myös kaupunkiluonnolle, sillä ilman niitä lähiluontomme köyhtyy. Ne vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, jolloin myös ympäristön terveyshyöty ihmisille kasvaa. Pölyttäjille sopivat elinympäristöt, kuten niityt ja kedot, elävöittävät viheralueita ja säästävät myös rahaa, sillä muita hoitotoimenpiteitä, kuten lannoitusta ja kasvinsuojeluaineita ei tarvita. 

Niityt ja kedot ovat Suomessa uhanalaisimpien elinympäristöjen joukossa. Onkin varmistettava, että perinnebiotooppeja suojellaan, uusia niittyjä perustetaan ja luonnonalueita ennallistetaan myös kaupungeissa. 

Myös kaupungeilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ja pölyttäjien pelastamisessa. Helsingissä on aloitettu niittyprojekti, jonka tarkoituksena on kartoittaa, mitkä kaupungin niityistä otetaan hoitoon ja miten niittyverkostoa kehitetään. Espoossa hyväksyttiin juuri niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma, jonka  tavoitteena on kehittää niittyjen kunnossapitoa, vahvistaa avointen alueiden verkostoa ja lisätä niittyjen määrää ja monimuotoisuutta. 

Kuntavaaleissa ratkaistaan, miten luonnon monimuotoisuutta edistetään ja pölyttäjien oloja parannetaan kotikunnassasi tulevalla valtuustokaudella. Äänestämisellä on väliä.