Poikien ja nuorten miesten syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila

Suomessa on noin 60 000 syrjäytettyä henkilöä, joista enemmistö on poikia ja miehiä. Olen sanonut sen aiemmin ja sanon sen jälleen: poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Koronakriisi ei ole vähentänyt avun tarvetta – päinvastoin.

Kun puhumme syrjään joutuneesta nuoresta, puhumme itse asiassa hyvin monimuotoisesta ihmisten joukosta, jossa jokaisen tarina on erilainen. Kuitenkin tutkimuksista tiedämme, millaiset tekijät usein vaikuttavat syrjäytymiskehityksen taustalla. Niitä ovat muun muassa koulutuspolun katkeaminen, mielenterveyden ongelmat ja lapsiköyhyys.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että jo syntyneet haasteet kuten suuret velat eivät lamauta nuoria ja työnnä heitä entistä enemmän syrjään. Koska riskitekijät tiedostetaan, niihin voidaan myös puuttua.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on vahvistettava

Vuonna 1997 syntyneistä pojista noin joka viidennes on saanut psykiatrisen diagnoosin. Psyykelääkkeitä on käyttänyt vajaa kymmenesosa kaikista pojista ja nuorista miehistä. Samalla miehet hakevat naisia selkeästi harvemmin apua mielenterveyden ongelmiin.

Mielenterveyden ongelmien vakavimmat muodot ja itsemurhat ovatkin yleisimpiä juuri miesten keskuudessa. Näin ollen mielenterveyden palveluista tulee tehdä nykyistä saavutettavampia myös miehille. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että erilaisia mielenterveyden oireilun muotoja opitaan tunnistamaan paremmin. Esimerkiksi miesten sairastama masennus ilmenee usein päihteiden lisääntyneenä käyttönä.

• • Huolehditaan riittävistä mielenterveystyön resursseista.
  • Etsitään keinoja, miten mielenterveyspalveluista tehdään saavutettavimpia myös pojille ja miehille.
  • Kohdataan palveluissa pojat ja miehet yksilöinä aina kouluista terveydenhuoltoon.
  • Lisätään ymmärrystä mielenterveyden oireiden moninaisesta kirjosta.
  • Lisätään lasten ja nuorten mielenterveystaitoja esimerkiksi kouluissa järjestettävien mielenterveyden ensiapukoulutusten avulla.

Koulutuspolun katkeaminen on estettävä

Liian monen nuoren koulutuspolku katkeaa liian lyhyeen. Miltei joka viides 20–29-vuotiaista nuorista miehistä on suorittanut vain peruskoulun. Se on huolestuttavaa, sillä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista hieman vajaa puolet ovat työttömiä.

Samoin tiedetään, että koulutuspolun katkeaminen varhaisessa vaiheessa lisää rikoksen tekemisen riskiä. Onkin jokaisen nuoren etu ja oikeus saada tutkinto. Hallituksen toimet pidentää oppivelvollisuutta 18-vuotiaaksi ja tehdä toisen asteen koulutuksesta maksutonta ovat tärkeitä askeleita kohti koulupolkua, joka ei syrjäytä.

• Taataan jokaiselle toisen asteen koulutuspaikka lisäämällä toisen asteen koulutuspaikkoja sinne, missä niitä tarvitaan.
• Tuodaan tukiopinto-ohjaus nivelvaiheen yli peruskoulusta toiselle asteelle.
• Kohdataan pojat yksilöinä kouluissa ja huomioidaan erityisen tuen tarpeet.
• Huolehditaan koulujen, opettajien ja oppilashuollon riittävistä resursseista.

Velkaantumiseen on puututtava nykyistä tehokkaammin

Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on nuorten miesten velkaantuminen. Ylivelkaantuminen voi lannistaa nuoren ja saada ajattelemaan, että tulevaisuudella ei ole mitään tarjottavaa. Esimerkiksi työnhaku voi tuntua merkityksettömältä, jos tietää, että leijonanosa tuloista menee velanmaksuun.

Velkaantuminen hankaloittaa elämää monella tavalla, etenkin jos siihen liittyy maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnät ovatkin yleisiä ja niiden määrä on kasvanut nuorten miesten keskuudessa: 20-24-vuotiaista miehistä maksuhäiriömerkintä löytyy joka kymmenenneltä. 25-34-vuotiaista jo 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan pelkän peruskoulun suorittaneilla oli huomattavasti useammin velkaongelma kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

• Lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen pituutta.
• Otetaan käyttöön ylivelkaantumista ja taloudellista syrjäytymistä ehkäisevä sosiaalinen luototus kaikissa Suomen kunnissa.
• Säädellään tiukemmin pikavippejä eli korkeakorkoisia ja lyhytaikaisia kuluttajaluottoja.
• Kehitetään talous- ja velkaneuvontaa. Helpotetaan velkajärjestelyihin pääsemistä myös kaikkein pienituloisimmille.
• Mahdollistetaan henkilökohtainen konkurssi, jolloin velkaantunut ei jää kohtuuttomaksi ajaksi velkakierteeseen.