Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli lisää tukea työnhakuun

Tänään on puhuttanut hallituksen esitys niin sanotusta pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallista. Keskusteluissa mallia on verrattu Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkoseen, joka olisi jättänyt työnhakijat oman onnensa nojaan samalla lisäten velvoitteita ja riskiä työttömyysturvan menettämiseksi. Edes työllisyyssuunnitelman teossa ei olisi ollut auttamassa ihminen, vaan työnhakija oltaisiin patistettu yksin verkkopalveluun.

Nyt tehdään toisin. Työttömän kyykyttämisen sijaan lisäämme työvoimapalveluiden resursseja merkittävästi ja tuomme yksilöllistä tukea työnhakuun. Paikallinen työmarkkinatilanne ja työnhakijan työkyky huomioidaan velvoitteiden osalta. Rankaisemisen ja tuloja leikkaavien karenssien sijaan tarjoamme nyt tukea ja palveluja työnhakijalle.

Pohjoismaisen työvoimapalveluiden malli on osa vuosi sitten budjettiriihessä sovittua työllisyystoimien kokonaisuutta. Syksyllä 2020 sovittiin seuraavaa:

“Hallitus kokoaa budjettiriihessä kattavan työllisyyskokonaisuuden, jossa on mukana systeeminen muutos kohti Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, nuorten työllisyyttä ja koko väestön koulutustasoa parantavia toimia sekä kokonaisuus yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina‐aseman parantamiseksi.

Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000 – 36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Työllisyyteen ja laadukkaiden työpaikkojen syntymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös tasa‐arvonäkökulmasta. Hallitus on sitoutunut edistämään palkkatasa‐arvoa ja palkka‐avoimuutta, ehkäisemään raskaus ja perhevapaasyrjintää sekä toteuttamaan perhevapaauudistuksen. Tasa‐arvoisen ja korkean työllisyyden ylläpitämiseksi ja nostamiseksi kaikissa työllisyystoimissa tulee arvioida toimenpiteiden sukupuolivaikutukset. Hallitus on sitoutunut lainsäädännöllisin keinoin edistämään palkkaavoimuutta. Toimivien työmarkkinoiden takaamiseksi hallitus tulee toteuttamaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisen työryhmän 14 toimenpide‐ehdotusta.”

Meille paketissa oli erityisen tärkeää, että työelämän tasa-arvoa parannetaan ja syrjintää vähennetään, toteutetaan tasa-arvoa edistävä perhevapaauudistus, torjutaan usein heikommassa asemassa olevien ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja lisätään työelämän palkka-avoimuutta.

Osana pakettia sovimme myös työvoimapalveluiden uudistamisesta pohjoismaisen mallin mukaiseksi, jotta työnhakijat saavat yksilöllistä tukea työelämään siirtymisessä. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että TE-palveluiden resursseja kasvatetaan 70 miljoonalla. Jatkossa meillä on jopa 1200 työntekijää enemmän TE-toimistoissa kuin aiemmin. Tilanne työnhakijan saamalle tuelle ja ohjaukselle on siis hyvin erilainen, kuin aiemman hallituksen aikana ja lähestyy merkittävästi muita pohjoismaita.

Kohtaamisia työnhakijan kanssa lisätään ja niitä nopeutetaan. Kun nykyisellään ensimmäinen haastattelu tulisi järjestää kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, tullaan tulevaisuudessa tämä järjestämään viiden päivän sisällä. Tällä hetkellä myös moni, joka tarvitsisi enemmän tukea, saattaa jäädä sitä vaille kolmen kuukauden haastatteluvälin ollessa pitkä. Jatkossa kasvokkaisiin tapaamisiin tullaan panostamaan enemmän.

Kun tällä hetkellä lähinnä tarkastetaan työnhaun tilanne sekä työllistymissuunnitelma, tarjotaan jatkossa huomattavasti yksilöllisempää palvelua sekä monialaisempaa tukea työnhakuun. Työnhakijan kanssa tullaan käymään laaja-alaisemmin läpi esimerkiksi eri alojen työmarkkinatilannetta, esitellään ja tarjotaan aktiivisesti avoimia työpaikkoja, selvitetään niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja varmistetaan asiakkaan työnhakutaitojen ja osaamisen ajantasaisuutta. Lisäksi päivitetään yhdessä työnhakusuunnitelmaa.

Uudessa mallissa korostetaan työnhakijan yksilöllistä valinnanvapautta ja omatoimista työnhakua. Työnhakija päättää itse millaisia paikkoja hän hakee ja miten täyttää hakuvelvoitteensa.

Työnhakijan edellytetään hakevan nollasta neljään työpaikkaa kuukaudessa, ellei hänellä ole esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita. Haettavien paikkojen määrään voi vaikuttaa myös asuinalueen vallitseva työmarkkinatilanne. Työnhakuun ja palveluihin liittyviä seuraamuksia kevennetään siten, että ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos työnhakija jättää velvoitteen toistuvasti täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Nämä seuraamukset ovat selvästi kevyempiä, kuin Sipilän hallituksen mallissa, jossa karenssit olivat tuplasti pidemmät.

Uusi malli on siis merkittävästi erilainen, kuin edellisen hallituksen aikana valmisteltu niin sanottu aktiivimalli kakkonen. Vaikka työnhakuvelvoite on perustellusti herättänyt kritiikkiä, on tärkeä huomata, että se on hyvin joustava ja yksilölliset tilanteet huomioiva ja että yksilöllistä tukea ja apua tarjotaan työnhakijalle merkittävästi enemmän kuin aiemmin Suomessa on tehty. Samankaltaisesta mallista on hyviä kokemuksia muista Pohjoismaista.