Pitkäaikaisen koronataudin yleisyyteen on herättävä nyt

Koronavirukseen sairastuneista jopa 10–20 prosentilla oireet ja toipuminen pitkittyvät. Pitkäaikaisella koronataudilla on merkittäviä vaikutuksia kognitiiviseen ja fyysiseen jaksamiseen, jotka myös heikentävät työkykyä. Tämän takia LC-taudin vakavuuteen on herättävä nyt. Tarvitsemme valtakunnalliset hoitosuositukset ja hoitopolut joka hyvinvointialueella. Myös kattavaa tietoa ja mahdollisuus vertaistukeen pitää olla avoimesti kaikkien saatavilla, jotta LC-oireet pystytään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa.

Koronapandemia on hiljalleen hellittänyt otetta yhteiskunnastamme ja muut kriisit ovat tulleet pandemian tilalle. Suurin kiitos pandemian taltuttamisesta kuuluu rokotteille sekä sairaanhoidon henkilöstölle. Vielä emme voi sanoa, että pandemia kuuluisi menneisyyteen. Päinvastoin, koronavirus tulee vaikuttamaan vielä pitkään keskuudessamme ja aiheuttamaan jatkossakin kuormitusta terveydenhuollolle.

Siksi meidän on nyt viimeistään herättävä pitkäaikaisen koronataudin eli niin sanotun LC-taudin taudin (eng. long covid, LC) oirekuvaan ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Suomessa LC-tautia on jopa vähätelty, vaikka tutkimusten mukaan koronataudin sairastaneista jopa 10–20 prosenttia sairastaa pitkäaikaisen koronataudin. Tutkimusnäytön mukaan LC-diagnoosi ei edellytä PCR-testiä, näin toimitaan esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Muualla maailmassa LC-taudin vakavuuteen on jo herätty. Esimerkiksi Ruotsissa on perustettu 23 klinikkaa hoitamaan LC-tautia, kun Suomessa vastaavia on vain yksi. Yhdysvalloissa on puolestaan lainsäädännöllä varmistettu se, että LC-oireista kärsiviä potilaita ei saa vähätellä tai muutenkaan syrjiä terveydenhuollossa.

Suomessa vastaavia linjauksia ei ole tehty, vaikka tutkimusten mukaan LC-tauti on Suomessa yhtä yleistä kuin muualla maailmassa. Esitin huoleni asiasta jo joulukuussa kirjallisessa kysymyksessäni, jossa vaadin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua varmistamaan yhteneväiset palvelupolut kaikille hyvinvointialueille LC-oireista kärsivien auttamiseksi.

Yhteneväisten hoitopolkujen ohella tarvitsemme kansalliset hoitosuositukset LC-taudille kitkemään epätietoisuutta taudista. LC-oireet voivat olla hyvin moninaisia, minkä takia niiden tunnistaminen ja hoitaminen on haasteellista. Yhteistä oireille on niiden aivoterveyttä ja työkykyä heikentävä vaikutus, sillä useille LC-potilaille tauti aiheuttaa pitkäaikaista kognitiivista ja fyysistä väsymystä. Josta kyllä voi toipua ajan kanssa, oikealla ohjauksella ja kuntoutuksella. 

Toipilasaikana työntekijöille on tärkeää suoda mahdollisuus työskennellä etänä tai osa-aikaisena, sillä etätyö  antaa paremmat mahdollisuudet rytmittää työtään oman jaksamisen mukaan. Samoin LC-oireet tulisi huomioida Kelan osasairauspäivärahan perusteeksi, sillä LC-oireilla on tutkitusti vaikutusta työkykyyn. Muuten edessämme on entistäkin vakavampi työvoimapula. 

Meidän on varmistettava, että koronapandemian jälkiseuraukset hoidetaan asianmukaisesti. Se edellyttää riittäviä panostuksia LC- tutkimiseen ja oireiden hoitamiseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden moniammatillisella yhteistyöllä varmistamme, että long covidista kärsivillä potilailla on selkeät ja toimivat hoitopolut. Asiallista tietoa ja mahdollisuus vertaistukeen pitää olla selkokielellä kaikkien saatavilla.