Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius on päättänyt esittää julkisen anteeksipyynnön, joka koskee hänen 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla. Kansanedustajana Petelius haluaa edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoo.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Nämä sketsit eivät kuulu nykypäivään. Aikanaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja, mutta tässä ajassa Petelius ymmärtää, kuinka syrjiviä ne ovat. Moni saamelainen on joutunut kohtaamaan omassa elämässään niiden negatiivisen vaikutuksen valtaväestön asenteisiin ja mielikuviin.

– Sketseihin kohdistuva kritiikki on mielestäni positiivinen merkki siitä, että ajat ovat muuttuneet. Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös tietoisuus alkuperäiskansamme tilanteesta ja oikeuksista on lisääntynyt, Petelius sanoo.

Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi eivätkä nykyartistit käyttäisi niitä, sillä ne eivät ole tätä päivää. Hän harmittelee sitä, että sisällöt ovat internetissä lähteneet elämään omaa elämäänsä erilaisina muunnoksina, jotka rikkovat paitsi tekijänoikeuksia myös syventävät yhä uudelleen ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia saamelaisista.

– Kansanedustajana haluan edistää saamelaisten oikeuksia. Haluan olla edesauttamassa saamelaisten asiaa yhteistyössä yhteisön kanssa. Olkoon tämä ensimmäinen askel, Petelius sanoo.

Petelius ei kommentoi anteeksipyyntöä julkisuudessa tätä tiedotetta enempää, mutta jatkaa vuoropuhelua saamelaisyhteisön kanssa aiheesta ja pitää julkisuudessa esillä poliittisia toimia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.

– Kansanedustajana haluan tehdä työtä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn edistämiseksi. Totuus- ja sovintokomission tarkoituksena on käydä läpi saamelaishistorian tapahtumat ja oppia saamelaisten vaikeuksista valtakulttuurin rinnalla. Historiassa tehdyt virheet on tärkeää käydä läpi. Ajattelen, että oma pyrkimykseni selvittää sketsien negatiiviset seuraukset saamelaisyhteisölle ja pyytää anteeksi on minun tapani osoittaa oppineeni historiasta ja korjata tehtyjä virheitä, Petelius pohtii.

– Sivistysvaliokunnan jäsenenä pyrin eduskunnassa myös vahvistamaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia. Ympäristönsuojelun puolella taas ajankohtaisia kysymyksiä Saamenmaalla ovat liialliset metsähakkuut ja haitalliset suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi, Petelius summaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Taustatietoa

Pirkka-Pekka Petelius kutsui 20.11.2019 eduskuntaan tapaamiseen saamelaisvaikuttajia opetus- kulttuuri- ja tutkimussektorilta keskustellakseen heidän kanssaan päätöksestään pyytää anteeksi. Tapaamiseen osallistuneiden nimet eivät ole julkisia, koska aihe on monella tapaa sensitiivinen ja päätös on Peteliuksen oma. Keskusteluissa käytiin läpi saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, ajankohtaisia poliittisia prosesseja ja myös Peteliuksen tekemiä tv-ohjelmia.
 
Sketsisarjat
Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria saamelaisista 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. Tekoaikanaan ne herättivät vähän kritiikkiäSketsiohjelmien sisältöä on edelleen katsottavissa ainakin Ylen Elävässä Arkistossa, jossa sisällön yhteydessä on varoitus: “Ohjelmasarjassa on rasistista sisältöä. Tekijöiden tarkoituksena on ollut ennakkoluulojen ravistelu osana 1980-luvun yhteiskunnallista keskustelua. Sisältö on kuitenkin loukannut monia. Ohjelmasarja on esimerkki 1980-luvun televisioviihteestä.”
 
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio
Hallituksen iltakoulussa 13.11.2019 käsiteltiin saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle valmisteltu mandaatti ja katsottiin, että asiassa voidaan edetä nimeämisprosessiin. Tarkoituksena on asettaa viisijäseninen komissio, joka olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Suomessa toteutettavan saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tavoitteena on käydä läpi historian tapahtumat ja oppia niistä.
Lue lisää totuus- ja sovintokomissiosta valtioneuvoston tiedotteesta.