Pienpetoraudat aiheuttavat epäinhimillistä kärsimystä

Pohjois-Karjalassa liikkuu kaksi karhuemoa, jotka ovat loukkaantuneet pienpetoraudoista. Nyt molemmat pentujen kanssa liikkuvat emot on päätetty lopettaa. Päätös on herättänyt suurta suuttumusta. Samalla on selvää, ettei näiden kahden emon kärsimys jää viimeiseksi tapaukseksi. Ne eivät myöskään ole ensimmäiset.

Kahden emokarhun kohtalon herättämä keskustelu on tärkeä. Kukaan ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka pitkään karhut ovat kulkeneet kipua tuottava petoraudat jaloissaan. Iso kysymys kuitenkin on, miksi laki edelleen sallii pienpetoraudat. On selvää, ettei karhuja pystytä suojelemaan raudoilta.

Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään vaatineet rautojen kieltämistä sen perusteella, etteivät ne edes oikein käytettynä valikoi saalitaan. Rautojen käyttöä perustellaan vieraslajin, eli minkin tehokkaalla metsästyksellä. Maa- ja metsätalousministeriö ei edes yritä arvioida kuinka paljon pienpetorautoihin jää muita kuin pyydettäviä eläimiä. Oletettavasti paljon. Lisäksi rautoihin voi joutua myös rauhoitettuja ja uhanalaisiakin lajeja, kuten hilleri.

Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan Suomen luonnossa on vähintään kymmeniä tuhansia pienpetorautoja. Metsästysraudan saa kuka tahansa tilata nettikaupasta jopa alle 10 euron hintaan. Rautojen käyttö on aivan liian vapaata ja valvonta olematonta. Samalla on tullut selväksi, ettei Suomessa ole riittävää valmiutta hoitaa loukkaantuneita suurpetoja. Siksi loukkaantuneet karhut usein tapetaan.

Maa- ja metsätalousministeri on vähätellyt rautojen karhuille aiheuttamaan kärsimystä sillä, että karhu ei ole uhanalainen laji. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan lähde siitä, että ainoastaan uhanalaisia lajeja tulee suojata kärsimykseltä. Kaikkia eläimiä tulee suojata kärsimykseltä.

Jos eläinten suojelu kivulta ja kärsimykseltä otetaan tosissaan, metsästysraudat kuuluvat historiaan. Muuten on selvää, etteivät Lieksan ja Enon loukkaantuneiden karhuemojen ja heidän poikastensa kohtalo tule jäämään viimeisiksi.