Pelastetaan ainutlaatuinen Saaristomeri

Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.

Tänään vietettävä maailman merien päivä muistuttaa meitä merten tärkeydestä. Meret ovat ihmiselle korvaamattomia. Ne tuottavat muun muassa puolet planeettamme hapesta ja suuren osan ihmiskunnan tarvitsemasta ruuasta.

On vaikea kuvitella Suomea ilman Itämerta. Pulahdus virkistävään veteen, veneily aavalla ulapalla ja loikoilu lämpimillä rantakallioilla ovat suomalaisille rakkaita tapoja viettää aikaa. Itämeri tuhansine saarineen ja vedenalaisine elinympäristöineen on koti lukuisille eliölajeille. 

Ainutlaatuinen Itämeri on kuitenkin pahasti rehevöitynyt, mikä on seurausta maalta mereen valuvista ravinteista. Yli puolet Itämeren ravinnekuormituksesta tulee tätä nykyä maataloudesta. Rehevöitymisen näkyvin seuraus ovat jokakesäiset sinilevälautat.

Erityisen pahasti kuormittunut on Saaristomeri, joka on matala meren ja saarten muodostama mosaiikki. Saaristomeren valuma-alueella on runsaasti maataloutta, ja mereen laskevien jokien mukanaan tuoma ravinteiden määrä on niin suuri, että Saaristomeri määritellään Itämeren suojelukomission (HELCOM) luokittelussa yhdeksi Itämeren niin sanotuista hot spoteista eli “pääsaastumisalueista”.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Itämeren ravinnepäästöt ovat vuosien saatossa vähentyneet. Niin sanottujen “pääsaastumisalueiden” määrä on tippunut 162:sta 40:een, joista Suomessa sijaitsee enää yksi eli Saaristomeren valuma-alue. Vaikka aktiivinen suojelutyö on tuottanut vuosikymmenten saatossa tulosta, ei Itämeren tila ole parantunut riittävästi. Lisää toimia tarvitaan.

Nyt on korkea aika päästä eroon viimeisestäkin niin sanotusta “pääsaastusmisalueestamme”. Siksi teimme hallituksen puoliväliriihessä historiallisen päätöksen uudesta Saaristomeri-ohjelmasta. Sen avulla haluamme poistaa Saaristomeren valuma-alueen Itämeren “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.

Ensimmäiset toimet Saaristomeren pelastamiseksi on jo aloitettu osana ympäristöministeriössä käynnistettyä vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Esimerkiksi viime vuonna aloitimme yhteistyössä viljelijöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa laajamittaisen kipsin levittämisen Lounais-Suomen pelloille. 

Pelloille levitetty kipsi sitoo fosforia maaperään ja estää näin sen pääsyä jokien kautta mereen. Viime vuonna kipsiä levitettiin lähes 9 000 hehtaarille. Tavoitteena on kasvattaa ala 60 000 hehtaariin, jolloin vähenntämme Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta 44 tonnilla. 

Kipsi on kuitenkin vain ensiapua ja sen vaikutus ei ole pysyvä. Jotta meren tila paranisi, tarvitaan lisää ratkaisuja maatalouden ravinnevalumien pienentämiseksi. Se tarkoittaa muutoksia maatalouden toimintatavoissa. Lanta tulee hyötykäyttää entistä enemmän biokaasuksi pellolle levittämisen sijaan ja viljelytekniikoita kehittää edelleen ravinnevalumien vähentämiseksi. 

Kipsin levityksen lisäksi tuemme myös monipuolisia vesistöjen kunnostushankkeita. Näillä on saatu hyviä tuloksia, mutta lisätoimia ja uusia innovaatiota tarvitaan yhä. Mereen aikojen saatossa kertyneitä ravinteita voitaisiin poistaa esimerkiksi järviruokoa keräämällä. 

Ratkaisuja etsitään uudessa Saaristomeri-ohjelmassamme, joka toteutetaan yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, eri hallinnonalojen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteisen meren pelastamiseen tarvitaan kaikkia. 

On hyvä muistaa, että Itämeren suojelu on kestävyyslaji. Merta ei pelasteta hetkessä, mutta nyt tehtävät toimet ovat iso askel oikeaan suuntaan. Itämeri ja muut vesistöt on huomioitava myös valmisteilla olevan uuden maatalouspolitiikan kaudella. Tukipolitiikalla tulee  ohjata entistä vahvemmin vesistöjen tilan paranemiseen.