Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta 10.9.2024

Arvoisa puhemies,

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttaa arkeemme ja turvallisuudentunteeseemme nyt poikkeuksellisen paljon. Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaa vastaan jatkuu, ja Ukraina tarvitsee myös jatkossa varauksettoman tukemme niin puolustustaistelussaan, jälleenrakennuksessaan kuin EU- ja Nato-tietä kulkiessaan. On hyvä, että myös pääministeri Orpon hallitus on jatkanut keväällä 2022 aloitettua Ukrainan tukea. Kiitos hallitukselle siitä.

Maailman muut kriisit ovat tässä tilanteessa jääneet valitettavan vähälle huomiolle. Israelin sotatoimet Gazassa ovat kohdistuneet järkyttävässä mittaluokassa siviileihin. Tämä on täysin tuomittavaa. On tärkeää, että tapahtumat selvitetään perusteellisesti myös kansainvälisen oikeuden valossa. Vihreät kannattavat Palestiinan valtion tunnustamista – ei voi ajatella, että miehittävä maa voisi kaiken tapahtuneen jälkeen edustaa palestiinalaisia esimerkiksi kansainvälisen oikeuden edessä.

Kaikki konfliktit päättyvät aikanaan, ja siksi on tärkeää, että myös Suomi panostaa jatkossa rauhanvälitykseen. Neuvotteluyhteydet voivat olla korvaamattomia, ja niillä säästetään ihmishenkiä.

Maailmalla etsitään nyt sekä agendaa että neuvottelupaikkaa suurvaltojen jännitteiden lieventämiseksi ja rauhanprosessien edistämiseksi. Suomi on ollut näissä keskusteluissa harmillisesti sivussa, aloitteet tulevat yhä useammin esimerkiksi Turkilta tai Saudi-Arabialta. Yleensä kannattaa pitää ovi auki – edes vähän raollaan – diplomaattisille pyrinnöille. Joskus tarvitaan myös hiljaista diplomatiaa.

Arvoisa puhemies,

Euroopan Unionin uuden komission nimitystä odotetaan huomenna. Uutta EU:n komissiota muodostetaan nyt korostaen puolustuksen ja puolustusteollisuuden merkitystä, ja Suomelle tämä on tervetullutta. EU:n oman turvatakuuartiklan 42.7 toimeenpanoa pitäisi vahvistaa ja sitä myös harjoitella.

Suomen Nato-jäsenyystaivalta on kuljettu ripeästi, ja Nato-jäsenyydellä on kansalaisten keskuudessa vankka tuki. Natossa tapahtuu nyt paljon niin päättäjille kuin kansalaisillekin uusia asioita, ja siksi on tärkeää että tiedonkulku on avointa ja erityisesti eduskunta pysyy mukana kaikissa yksityiskohdissa. Asioista olisi hyvä kuulle eduskunnan valiokunnissa ennen kuin niistä luetaan lehdistä. Tässä hallitus ei ole aina onnistunut.

Naton agenda on todella laaja – ydinasepolitiikasta ilmastonmuutokseen, tasa-arvosta konfliktien ympäristövaikutuksiin. On tärkeää että Suomi on mukana kaikessa Nato-yhteistyössä, ja eri hallinnonalojen osaamista hyödynnetään laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta.

Natossa ja Nato-maiden piirissä nousseita aloitteita on myös tutkittava tarkasti. Äskettäin Suomessa vieraillut amerikkalainen republikaanisenaattori Lindsey Graham nosti esiin ajatuksen, että Naton on oltava vahvempi myös tekoälyssä ja kvanttilaskennassa, ja hän ehdotti Suomesta isäntämaata tällaiselle Nato-keskukselle.

Puolustusministeri ampui ajatuksen alas lonkalta. Olisiko ollut parempi ensin yhdessä arvioida, mitä kaikkea tällaisen yhteistyön vahvistaminen voisi tuoda tullessaan? Meillä on Suomessa paljon näiden sektorien osaamista, joka voisi hyödyntää koko Natoa ja myös vahvistaa Suomea.

Arvoisa puhemies,

Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA-sopimus rakentaa Nato-jäsenyytemme rinnalle suoran suhteen Yhdysvaltojen puolustukseen, ja lisää sitä kautta turvallisuuttamme. Paljon on puhuttu siitä, miten USA:n vaalit tänä syksynä vaikuttavat turvallisuutemme. Transatlanttinen yhteistyö on Naton kulmakivi, ja tässä tuskin nähdään suuria muutoksia.

Sen sijaan laajan turvallisuuden kysymyksiin USA:n presidentinvaaleilla voi olla suuri vaikutus. Ajatellaanpa vaikka sellaisia kysymyksiä kuin muuttoliike, ihmisoikeudet, tasa-arvo tai ilmastopolitiikka, jotka kaikki vaikuttavat myös turvallisuuteemme. Puhumattakaan Ukrainan tuen jatkuvuudesta.

Arvoisa puhemies,

Selonteko vahvistaa, että Suomi on hakemassa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosille 2029-2030. Tämä tarkoittaa sitä, että YK-aktiivisuuttamme on lisättävä eikä vähennettävä. Vuodelle 2025 esitetty budjetti kohtelee kaltoin niin kehitysyhteistyötämme kuin rahoitustamme eri YK-järjestöille. Tämä on väärä valinta turvallisuusneuvostokampanjaamme ajatellen. Hallituksen pitäisi katsoa uudelleen myös näitä budjettilukuja, jotta Suomen mahdollisuus vaikuttaa globaalien ongelmien ratkaisuun säilytetään.