Pekka Haaviston ryhmäpuhe Vihreiden vaihtoehtobudjetista 14.11.2018

Arvoisa puhemies,

Suomi on maa, jossa yhdistyvät ankara ilmasto, kova historia, vahva oikeudenmukaisuuden taju ja pitkälle kehittynyt hyvinvointivaltio. Olemme vauras maa, jolla on sekä kyky huolehtia heikoimmistaan että halu parantaa turvallisuutta ympärillään.

Inhimillisen kehityksen mittareilla olemme maailman kärkijoukoissa. Sinne olemme päässeet tekemällä työtä yhdessä, tarjoamalla tasa-arvoiset eväät elämään jokaiselle lapselle ja pitämällä huolen yhteisestä ympäristöstämme.

Valtion budjetti on yksi tärkeimpiä työkaluja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä, koulutuksen laadun parantamisessa ja ympäristöön kohdistuvien uhkien torjumisessa. Valitettavasti hallituksen budjettiesitys jättää paljon parantamisen varaa.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti rakentaa tulevaisuutta kolmen suuren kokonaisuuden kautta: se suojelee ilmastoa, panostaa koulutukseen ja torjuu köyhyyttä.

 
Arvoisa puhemies,

Vihreät ovat erityisen huolissaan hallituksen liian vähäisistä toimista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tänä syksynä YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raportti on ravistellut koko maailmaa. Se on myös herättänyt suomalaiset siihen todellisuuteen, että emme ole syrjässä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Viimeisten kesien suuret säävaihtelut ovat muistuttaneet, miten riippuvainen maataloutemme, elintarviketuotantomme ja huoltovarmuutemme on ilmastosta.

Vielä on aikaa toimia, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Vihreät haluaa aloittaa fossiilisten polttoaineiden käytön ja ilmastonmuutosta kiihdyttävien tukien alasajon heti. 

Päästöjen vähentämisen lisäksi meidän on turvattava metsien hiilinielut. Sen vuoksi on myös puhuttava siitä, että Suomen hakkuutavoitteet asetetaan ilmaston kannalta kestävälle tasolle ja lisätään metsien suojelua.

Suomen tavoitteena pitää olla hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen nettopäästöt on painettava negatiiviseksi. Kohti vähäpäästöisempää Suomea voimme kulkea leikkaamalla tukia, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Samalla vapautamme varoja, jotka voidaan käyttää koulutukseen ja osaamiseen.

Teollisuuden energiaverojen palautuksesta ja päästökauppakompensaatiosta luopumalla rahoittaisimme panostuksia toisen asteen koulutukseen. Lähiopetus saataisiin taas kuntoon.

Lakkauttamalla kaivosten alennetun sähköveron rahoittaisimme valtion tutkimuslaitosten lisärahoittamisen. Työkoneissa käytetyn polttoöljyn tuista leikkaamalla meillä olisi varaa panostaa koulutuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen peruskouluissa.

Myös liikenteen päästöjä on vähennettävä. Siksi Vihreät vapauttaisi sähköautot määräaikaisesti auto- ja ajoneuvoverosta ja lisäisi rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Nämä ovat valintoja. Mutta valtion talousarvio on juuri tätä: arvojen panemista järjestykseen ja valintojen tekemistä. Haluamme rakentaa tulevaisuusbudjettia.

 
Arvoisa puhemies,

Hallitus on leikannut tällä kaudella koulutuksesta arviolta peräti 900 miljoonaa euroa.

Erityisen vakava on tilanne ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen opettajilta kuuluva viesti kertoo huolesta ja koulutuksen tasa-arvon rapautumisesta.

Yhä ahtaammalle ajetuissa oppilaitoksissa lähiopetuksen tuntimäärät ovat vähentyneet ja opettaja on yhä harvinaisempi näky nuoren arjessa. 

Epätasa-arvo lisääntyy, kun aktiivisimmat pärjäävät edelleen, mutta heikommat opiskelijat jäävät jalkoihin, kun ohjaamiseen ja tukeen ei riitä aikaa. Kolmena päivänä koulussa ja kahtena kotona ei ole hyvä viikkotahti opiskelijalle.

Vihreät vaativat koulutuksen kunnianpalautusta. Sitä varten Vihreiden vaihtoehtobudjetti panostaa koulutukseen kaikilla asteilla yhteensä lähes 800 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatuksessa haluamme kasvattaa siihen osallistuvien lasten määrää. Vihreät lakkauttaisi hallituksen rajaukset täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen, pienentäisi ryhmäkokoja ja parantaisi päivähoidon laatua. Haluamme tarjota kaikille lapsille laadukasta perusopetusta ohjaamalla lisärahaa niille alueille ja kouluille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 

Ammatillisiin oppilaitoksiin lisäisimme aloituspaikkoja, lähiopetusta ja opettajia, jotta nuoret saisivat sekä koulutuspaikan että tarvittavan osaamisen työelämään.

Korkeakoulujen rahoitukseen tekisimme tasokorotuksen, jotta työrauha opetukseen ja tutkimukseen palautuisi hallituksen mittavien leikkausten jälkeen.

Suomen kouluista tulee tehdä maailman parhaita.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt talouspolitiikkaa, jossa suurimmat leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan ja koulutuksen tasa-arvoon. 

Tukia on leikattu, lääkkeiden omavastuita korotettu ja etuuksien indeksikorotuksia jäädytetty. 

Kun sosiaaliturvan ostovoima heikkenee, köyhä muuttuu yhä köyhemmäksi. Näin hyvinvointivaltion pohja murenee.

Vihreiden vaihtoehtobudjetin tavoitteena on kaventaa tuloeroja.

Vihreät palauttaisi etuudet indeksiin ja tekisi työttömyysturvaan, takuueläkkeeseen ja opintotukeen selvät tasokorotukset.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti pyrkii myös vähentämään perheiden eriarvoisuutta. Peräti 135 000 lasta elää tällä hetkellä köyhässä perheessä.

Köyhiä perheitä on monenlaisia. On niitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat työttömiä. On niitä, joissa hoidetaan kotona pieniä lapsia. On niitä, joissa isommat lapset käyvät toista astetta.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti lähtee siitä, että lapsiperheköyhyyttä pitääkin vähentää laaja-alaisesti.

Vihreät korottaisi kotona lapsiaan hoitavien vanhempien vähimmäispäivärahoja ja sitoisi ne indeksiin.

Keventäisimme pienten lasten vanhempien maksutaakkaa tekemällä varhaiskasvatuksesta maksutonta viisivuotiaille.

Pienituloisimmille perheille kohdentaisimme alennuksia peruskoulujen aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Tekemällä toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta toisimme helpotusta opiskelijoiden ja heidän perheidensä elämään.

Ärade talsman,

Våra prioriteringar är olika än regeringens. De Grönas skuggbudget föreslår stora satsningar på utbildning, kampen mot klimatförändringen och lindring av fattigdom.

Kun uusia tavoitteita esitetään, kysytään aina, mistä rahat. 

Budjettimme on tasapainossa – varat esitämme otettavaksi muun muassa tehottomista ja ympäristölle haitallisista energia- ja yritystuista.

Teemme siis eri valintoja kuin hallitus. Velkaa emme ota enempää, vaan suuntaamme painopisteet toisin: ilmastonmuutoksen torjuntaan ja koulutukseen, köyhyyden vähentämiseen ja globaalin vastuun toteuttamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

Hallitus, jonka tavoitteita olisivat ilmastonmuutoksen torjunta, koulutus ja köyhyyden vähentäminen, sitä voisi kutsua kestävän kehityksen hallitukseksi.