Pekka Haaviston ryhmäpuhe talousarvioaloitteen 2019 palautekeskustelussa 17.12.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro vuoden 2019 talousarvion palautekeskustelussa eduskunnassa 17.12.2018. 

Arvoisa puhemies,

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

Tällä tunnetulla virkkeellä alkaa kirjailija Leo Tolstoin suurromaani Anna Karenina.

Virke sopii myös suomalaisen arjen kuvaukseksi. Ne suomalaiset perheet, joilla asiat ovat hyvin, jakavat monia samanlaisia onnen palasia. On koulutusta ja on työpaikka. On asunto ja on terveyttä. On ystävien ja perheen turvaverkko.

Suomalaisen huono-osaisuuden kuva on moninaisempi. Riittää, että yksi elämän kulmakivi on rempallaan. Koulupudokkuus, työttömyys, asunnottomuus, sairaudet, läheisten turvaverkon puuttuminen.

Joillakin elämän eväät jäävät jo lapsuudessa heikommiksi. On pysäyttävä luku, että joka kahdeksas suomalainen lapsi elää köyhyydessä.

Monilla vastoinkäymiset tulevat myöhemmin, kun pudotaan opintieltä, jäädään työttömäksi tai kohdataan terveysongelmia.

Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa, että elämän vaikeuksien kohdatessa myös turvaverkot toimivat. Nyt ei aina niin ole.

Nyt meneillään olevan sote-uudistuksen tulee olla osa toimivan turvaverkon kehittämistä. Tämän jälkeen seuraava sotu- eli sosiaaliturvan uudistus on vähintään yhtä tärkeä remontti. Se antaa myös mahdollisuuden kehittää yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista perustuloa, joka vähentäisi köyhyyttä, purkaisi byrokratiaa ja kannustinloukkuja, lisäisi ennakoitavuutta ja rohkaisisi yrittämään.

Arvoisa puhemies,

Eilen sunnuntaina päättyi Puolan Katowicessa tärkeä ilmastokokous, jossa hyväksyttiin ilmastosopimuksen toteuttamiselle säännöt. Jos Pariisissa hyväksyttiin menu, Katowicessa on nyt lyöty pöytään reseptit. Vuoden päästä Chilessä tullaan jatkamaan siitä, mitä Katowice ei saanut valmiiksi.

Neuvottelut ovat tärkeitä, mutta suunta on nyt selvä: myös Suomen pitää tiukentaa vuoden 2030 päästötavoitteensa –60 prosenttiin ja pyrkiä samassa ajassa hiilineutraaliksi.

Puhutaan suuresta muutoksesta tavassamme tuottaa ja kuluttaa – ekologisesta rakennemuutoksesta. Ilmastonmuutos on sivilisaatiomme kohtalonkysymys ja siihen vastaaminen vaatii teollisen vallankumouksen mittaluokkaa olevia muutoksia.

Ärade talman,

Att bekämpa klimatförändringen är den största uppmaningen och viktigaste uppdraget i vår tid. Hur vi lyckas med detta uppdrag avgör hur framtidens generationer kommer att värdera oss i deras historieböcker.

Kommer vi att ses som dom själviska generationerna, som visste vad man borde göra, men bestämde sig att inte göra det. Eller kommer vi att bli ihågkomna av hur vi gjorde vårt samhälle hållbart på ett rättvist sätt som förvarade allt det goda vi åstadkommit med vårt välfärdssamhälle.
 

Arvoisa puhemies,

Suurissa muutoksissa avainsanoja ovat reiluus ja oikeudenmukaisuus. Muutos on pelottava, jos se ei ole hallinnassa. Ilmastohaasteisiin vastattaessa on kiinnitettävä huomiota myös työllisyys- ja tulonjakovaikutuksiin.

Suomessa tarvitaan reilun muutoksen ohjelma, joka toteuttaa hyvinvointivaltion ihanteita ja samalla uudistaa yhteiskuntamme kestävän kehityksen pohjalle. Kun muutos on hallittu, keltaiset liivit jäävät silloin pyöräilyyn ja koiran ulkoilutukseen.

Avohakkuista mennään kohti metsäistutuksia. Hiilestä kohti maalämpöä, tuulta ja aurinkoa. Turpeesta kohti uusiutuvaa energiaa. Polttomoottoreista kohti sähköä. Asvaltista kohti raiteita. Uusi, ilmastoystävällinen Suomi on myös työllistävä, ja se vaatii paljon uutta osaamista, koulutusta ja jatkuvaa oppimista.

Yrityselämäkin muuttuu. Jo nyt suuren suomalaisen yrityksen omistajaportaassa pohditaan, voiko johdon palkkauksen sitoa suoraan ilmastovastuuseen. Kymmenien suurten suomalaisten yritysten muodostama Climate Leadership Coalition todistaa meille, että myös ilmastovastuulliset yritykset ovat tosissaan mukana.

Arvoisa puhemies,

Päätän puheenvuoroni suomalaiseen arvopohjaan. Olemme jo vuosia tottuneet olemaan monien vertailujen kärjessä – menestyksemme koulutuksessa, innovaatioissa, ympäristössä, tasa-arvossa – kaikessa siinä, jonka itsekin ajattelemme olevan suomalaisuuden ydinosaamista.

Tänä syksynä Suomelle mätkähti jumbosija ikävässä asiassa: 12 EU:n maan vertailussa Suomessa oli koettu eniten rasismia. Tarvitsemme tulevaisuudessakin kansainvälisiä osaajia, ja myös maassa aina eläneillä on montaa eri ihonväriä. Rasismin kitkeminen on oma kotiläksymme.

Toinen ikävä tilasto Suomesta on naisiin kohdistuvan väkivallan määrä. 30 prosenttia 18-74-vuotiaista suomalaisista naisista on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Tämä on syy, miksi myös vihreät ovat antaneet tukensa Suostumus2018 -kampanjalle. Aloite toivottavasti etenee seuraavan eduskunnan aikana.

Kun rakennamme tulevaisuuden Suomea, on tärkeää, että se on myös ihmisoikeuksia kunnioittava Suomi.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi esitän hallitukselle epäluottamuslausetta:

Kansainvälinen tiedeyhteisö vaatii kaikilta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta Suomen hallitus ei vastaa tähän huutoon. Hallitus on kyvytön turvaamaan nielumme, ajamaan fossiilituet alas ja uudistamaan taloutemme.

Tulevaisuuden — ja myös tämän päivän — menestystä vaikeuttavat myös mittavat koulutusleikkaukset, jotka rapauttavat osaamisen laatua ja heikentävät koulutuksen tasa-arvoa.

Tasa-arvoa heikentävät myös edelleen jatkuvat sosiaaliturvan leikkaukset, jotka syventävä eriarvoisuutta.

Myös kehitysyhteistyö ja luonnonsuojelu tarvitsevat parempaa resursointia, jotta pystymme rakentamaan parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmallekin.

 Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.