Pekka Haaviston puhe Ylen puheenjohtajatentissä 21.3.2019
Hyvät suomalaiset,
hyvät ystävät,
Viime perjantaina eduskuntatalon edusta täyttyi nuorista ilmastolakkolaisista. Näky oli pysäyttävä ja viesti vahva: nyt on ilmastotekojen aika. Nämä nuoret puhuivat omasta tulevaisuudestaan, siitä Suomesta jonka he perivät.
Mutta eduskuntatalon edusta ei ole koko kuva. Kävin maanantaina Pohjanmaalla. Melkein kaikissa kouluissa oli ollut ilmastolakkolaisia. Kurikassakin kourallinen.
Jossakin syvällä tuntuu, kun tapaan ja kuuntelen näitä nuoria. Pettymys, ahdistus, joskus epätoivokin: miksi ette ole jo hoitaneet tätä asiaa?
Ja vastaan: nyt on ne vaalit, joissa tähän vaikutetaan. Jos olet odottanut ilmastovaaleja, ne ovat nyt. Juuri nyt.
Nuoret ovat pettyneitä. Mutta jotakin hyvääkin: he uskovat entistä enemmän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
He odottavat, että politiikassa uskalletaan ottaa ilmastojohtajuus niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Monet ovat ilmastonmuutoksesta huolissaan, mutta yksittäisiin keinoihin sen torjumiseksi sanotaan ei. Tämä ei käy, tämä on liian epämukavaa, tämä maksaa liikaa. Vastaamatta jää usein, mitä maksaa, kun emme tee mitään. Se on kaikkein kallein vaihtoehto.
Tarvitsemme ekologisen rakennemuutoksen. Se on teollisen vallankumouksen mittaluokkaa oleva muutos. Fossiilisten polttoaineiden ajasta siirrytään nyt fossiilittomaan aikaan – hyvinvointivaltio säilyttäen.
Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Apunamme ovat uusiutuvat energialähteet, kiertotalous, energiansäästö, älykkäät verkot, nielujen kasvattaminen maataloudessa ja metsätaloudessa, tekoäly.
Muutos on iso, mutta me suomalaiset olemme aina olleet hyviä uuden luomisessa. Ekologinen rakennemuutos tuo myös uutta työtä. Meistä voi tulla ilmastonmuutoksen torjunnan markkinajohtaja maailmalla.
Muutoksen on oltava reilu ja oikeudenmukainen kaikille suomalaisille. Jokaisella on oltava tilaa uudessa tulevaisuudessa. Jokainen on pidettävä mukana iästä, ammatista tai asuinpaikasta riippumatta. Kaveria ei jätetä, ei edes ilmastonmuutoksen uhatessa.
Hyvät ystävät,
Suuret muutokset vaativat lujaa osaamista. Suomi on aina ollut osaajien maa, ja täällä on aina arvostettu koulutusta ja sivistystä.
Koulutuksen kentältä on kuitenkin viime vuosina kuulunut huonoja uutisia. Lasten luokkayhteiskunta on tunkeutunut päiväkoteihin, kun tasa-arvoista varhaiskasvatusta on rajattu. Ylpeydenaiheessamme, peruskoulussa, oppimiserot ovat jatkaneet kasvuaan.
Amiksilla lähiopetuksesta on tullut ehtyvä luonnonvara. Koulupäivät viikossa ovat voineet supistua kolmeen tai neljään. Lukio saatetaan keskeyttää suuriin oppikirjakustannuksiin. Ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on ajettu ahdinkoon.
Näin ei voi jatkua. Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, koulutusmiljardin.
Kaikilla suomalaisilla pitäisi tulevaisuudessa olla vähintään toisen asteen koulutus. Tehdään toisen asteen koulutuksesta maksutonta.
On myös aika tehdä jatkuvasta koulutuksesta koulutuksen neljäs aste. Rakennetaan malli, jossa koulutustilin tai koulutussetelin avulla jokainen työntekijä voi ajoittain palata uutta oppimaan. Näin pidetään myös vanhemmat työntekijät työelämässä.
Hyvät ystävät,
Helmikuussa olin Oulussa esittelemässä vihreiden upeita ehdokkaita kauppakeskuksessa. Yleisössä oli kaksi kättä päättäväisesti pystyssä. Toinen koruttomasti pukeutunut mies, toinen nuori nainen.
Mies halusi puhua asunnottomuudesta, siitä millainen heittopussi luottotietonsa menettänyt kansalainen on asuntomarkkinoilla. Jokainen sana oli asiaa.
Sitten tuli nuoren naisen vuoro. Hän kertoi olevansa 21-vuotias ja tullut läpi koko kouluajan kestäneen kiusaamishelvetin. Purrut huulta, eikä kertonut aikuisille mitään. Pitänyt tuskan sisällään. Hän sanoi puhuvansa siitä nyt ensimmäistä kertaa. Yleisö oli niin hiljaa, että olisi kuullut jos neula olisi pudonnut lattialle.
Monen sisällä oli varmasti voimaton raivo. Miten tämä on mahdollista tämän päivän Suomessa?
Meidän pitää useammin pysähtyä, kuunnella, puuttua epäkohtiin. Suomi ei ole vielä valmis.
Kära finländare,
Vi gröna talar för ett enhälligt Finland. Hit hör våra språk- och kulturminoriteter och olika religioner. En del skulle vilja göra vårt Finland mindre: de där hör inte hit, och inte de där. Nu är det dags att tala för ett enhälligt, livskraftigt Finland.
Vantaan Myyrmäessä tuli lauantaina vastaan nuori kaveri, joka kysyi, miksi kannattaisi äänestää. Mikään ei kuitenkaan muutu. – Ymmärrän turhautumisen.
Sitten muistin, miten usein olen itse ollut tilanteissa, joissa yksi ääni ratkaisee. Puuttuva ääni. Puuttuva ääni, joka kaatoi rauhansopimuksen. Puuttuva ääni, joka esti luonnonsuojelun. Puuttuva ääni tasa-arvon puolesta. Puuttuva ääni ihmisoikeuksista. Puuttuva ääni rasismin estämiseksi. Puuttuva ääni vammaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Puuttuva ääni ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Se voi olla vähästä kiinni. Ehkä vain yhdestä äänestä. Vastasin kysyjälle: älä anna sen puuttuvan äänen olla Sinun äänesi.
Näytä luontosi – ja äänestä.