Pekka Haaviston puhe puoluevaltuuskunnassa Helsingissä 28.4.2019

Hyvät ystävät, bästa vänner. Hyvät vaalivoittajat!

Yksi suuri ponnistus tältä keväältä on takana. Jokainen meistä on saanut tuntea luissaan ja ytimissään, miten kovan työn takana vaalivoitot ovat. Mutta vaalivoiton me teimme. Kasvatimme vihreiden äänimäärää sadallatuhannella, eduskuntaryhmän kokoa viidellä kansanedustajalla, kannatustamme kolmella prosenttiyksiköllä.

Jokainen tässä huoneessa tietää, että näissä vaaleissa se ei ollut erityisen helppoa. Näihin vaaleihin liittyi myös poikkeuksellista häirintää, jota ehdokkaat ja vaalityöntekijät saivat kokea. Demokratia joutui käymään puolustustaistelua.

Tänään on aika kiittää jokaista ehdokasta, jokaista aktiivia, jokaista tukiryhmässä uurastanutta – jokaista teistä. Te olette vihreiden historiallisen vaalivoiton tekijöitä. Uurastus ei mennyt hukkaan.

Vaalivoiton hetkellä on hyvä muistaa, että voitto ei ole vain vihreiden voitto. Se on voitto kaikille niille suomalaisille, jotka halusivat antaa äänensä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Voitto kaikille suomalaisille, joille koulutuksen rapautuminen saa nyt riittää. Voitto eriarvoisuuden vähentämiselle tässä maassa.

Voitto Suomelle, joka sovittaa toimintansa ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin. Voitto tasa-arvoisemmalle Suomelle. Ja voitto Suomelle, joka kantaa kansainvälisen vastuunsa.

On nyt meidän aikamme osoittaa, että jokainen annettu ääni käytetään hyvin ja taitavasti. Pyrimme olemaan meille osoitetun luottamuksen arvoisia.

Vihreille annettu ääni on ilmastolakkolaisten ääni. Se on ääni yhteiskunnan vähäosaisten puolesta. Se on nuoren ääni, joka on huolissaan koulutuksen laadusta. Se on ääni lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Se on pätkätyöläisen ääni. Se on työttömäksi jääneen viisikymppisen ääni. Se on ääni inhimillisen vanhustenhoidon puolesta. Ja se on ääni Suomen luonnon puolesta, jolla ei ole äänioikeutta, mutta jonka tulevaisuudesta me olemme vastuussa.

Hyvät ystävät, nämä eduskuntavaalit jäävät historiaan myös nuorten ja naisten sisäänmarssina. Eduskunnan käytävillä kulkiessaan voi vain kuvitella, miten Suomen eduskuntaan vuoden 1907 vaaleissa valitut ensimmäiset 19 naista – Miina Sillanpäästä Lucina Hagmaniin – ajattelisivat siitä, että näissä vaaleissa naiskansanedustajien lukumäärä nousi 93:een.

Nämä olivat naisten ja tasa-arvon vaalit. Tämän kaiken täytyy näkyä seuraavien vuosien politiikassa. Ja kyllä se näkyykin, jos se vain meistä on kiinni.

Hyvät ystävät,

Tänään keskustelemme eurovaaleista ja päätämme komissaariehdokkaista. Komissioon valittavan suomalaisen valinta on ollut Suomessa aina jokseenkin salamyhkäinen prosessi. Me haluamme omalta osaltamme nyt tehdä siitä avoimempaa. Haluamme, että ehdokkaat komissioon osallistuvat eurovaaleihin. Haluamme, että jäsenmaat asettavat sekä mies- että naisehdokkaan, jotta tuleva komissio olisi nykyistä tasa-arvoisempi.

Me vihreät vaadimme avoimuutta ja tasa-arvoa myös komission nimeämiseen. Toivomme, että tämä käytäntö yleistyy. Olisi hyvä, jos äänestäjät tietäisivät hyvissä ajoin, keitä puolueet ajavat myös EU:n korkeimpiin tehtäviin. Tämä lisäisi myös äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa.

Tämä on helppo rinnastaa eduskuntavaaleihin, joissa puolueilta edellytettiin pääministeriehdokkaita. Nimiä ei pantata vaalien yli, vaan niistä käydään keskustelua osana vaaleja. Saman ajatuksen pitäisi päteä myös eurovaaleissa. Kehotammekin äänestäjiä kysymään EU-vaalien aikana eri puolueilta, ketä nämä esittäisivät Suomen komissaariksi EU:n komissioon. Tarvitsemme tässä lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Vaikka Suomen eduskuntavaaleissa naisten menestys oli huikea, EU ei ole kehittynyt vielä riittävästi tasa-arvoiseen suuntaan. EU:n komissioon kuuluu 28 henkeä, ja enimmillään naisia on ollut näistä kymmenen. EU:n yli 60-vuotisen historian aikana naiset ovat olleet johtopaikoilla aliedustettuina. Näin ei voi jatkua!

Vihreät esittävät, että jokainen EU-maa esittäisi komissioon sekä mies- että naisehdokasta. Tämä auttaisi tasa-arvon edistämisessä keskeisissä EU-instituutioissa.

—

Eduskuntavaalien ja eurovaalien läheisyys tekee vaaleihin valmistautumisesta tällä kertaa poikkeuksellisen. Monen ehdokkaan ja äänestäjän mieltä saattaa jo vähän vaivata vaaliväsymys.

Mutta vaaliväsymyksen voi voittaa muistuttamalla itselleen ja muille, miten tärkeiden asioiden äärellä eurooppalaisessa päätöksenteossa nyt ollaan.

Meiltä kysytään myös, onko oikein, että eurovaaliehdokkaina on myös vastavalittuja kansanedustajia. Minun vastaukseni on ollut, että jokainen vaali vaatii valmistautumista, tukiryhmien rakentamista, ehdokkaan varainhankintaa ja ehdokkaan pitkää sitoutumista. Olemme olleet siinä hyvässä asemassa, että saimme eurovaaliehdokaslistamme päätettyä jo tammi-helmikuussa. Listalla on muutamia henkilöitä, jotka tekivät aivan poikkeuksellisen tuloksen jo eduskuntavaaleissa. Samalla kun onnittelemme hyvästä eduskuntavaalituloksesta, kiritämme heitä mielellämme myös eurovaaleissa. On demokratian etu, että jokaiseen vaaliin teemme parhaan mahdollisen listan, ja seisomme vihreinä yhdessä koko ehdokasjoukkomme tukena tietäen, miten suuri ponnistus kahdet peräkkäiset vaalit kaikille ovat. Seuraavan kerran tällainen kalenteripäällekkäisyys näyttäisi olevan 20 vuoden kuluttua.

Haluamme Euroopan, joka kantaa globaalin vastuunsa ympäristöasioissa ja ihmisoikeuksissa. Haluamme Euroopan, joka on pysäyttämässä ilmastonmuutosta – ei vauhdittamassa sitä. Haluamme Euroopan, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskeluun, työhön ja toimeentuloon kaikille. Euroopan, jossa junat eivät pysähdy rajatarkastuksiin maiden rajoilla. Euroopan, jossa tuotetaan ja kulutetaan vastuullisesti. Tasa-arvoisemman Euroopan.

Eurooppa tarvitsee myös vastuullisen investointiohjelman, Green New Dealin, joka takaa reilun siirtymän kohti vähähiilistä taloutta. Tarvitsemme investointeja uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen, raiteisiin, energiatehokkuuteen, digitalisaatioon ja tekoälyyn.

Samalla tarvitsemme panostuksia Euroopan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Paras vastaus EU-kriitikoille on Eurooppa, joka kantaa huolta myös kaikkien vähäosaisimmista. On ryhdyttävä luomaan eurooppalaista minimitoimeentuloa ja edistettävä palkkatasa-arvoa eurooppalaisella lainsäädännöllä.

Lasikattojen murtamisen aika ei ole vain Suomessa, vaan myös Euroopassa. Siihen voivat välineinä toimia esimerkiksi sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin ja EU:n instituutioihin.

Toiveemme Euroopalle ovat suuria ja nyt, enemmän kuin koskaan ennen, toiveikkuuteen on myös aihetta. Vihreät puolueet ympäri Euroopan ovat tehneet hyviä tuloksia ja nostaneet kannatustaan. Belgiassa ja Saksassa Vihreät ovat mielipidemittausten kakkossijalla ja kannatus on nousussa muuallakin.

Vihreiden vaalitulokset ovat olleet monessa maassa Suomen tapaan nousujohteisia. Eurovaaleissa meillä on mahdollisuus tehdä historiallinen tulos yhdessä Vihreiden sisarpuolueidemme kanssa.

EU on liian tärkeä jätettäväksi niille, joilla on tarjota vain eilispäivän ratkaisuja, tai niille, jotka haluavat edistää syrjintää ja nurkkakuntaista nationalismia. Suomi, Eurooppa ja maailma tarvitsevat vahvaa EU:ta, joka pystyy vastaamaan ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen ja teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin kysymyksiin.

Suomi on yksinään pieni, mutta osana Eurooppaa voimme olla kokoamme suurempi. Me voimme varmistaa, että Eurooppa on edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siirtyy pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Me voimme pitää huolen siitä, että EU puolustaa tavallista ihmistä kansainvälisten suuryrityksen paineessa.

Me voimme turvata sen, että EU kirii teknologisessa kehityksessä ja innovaatioissa, jotta tällä mantereella riittää työtä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Näihin kaikkiin asioihin voimme eurovaalien lisäksi vaikuttaa myös EU-puheenjohtajakaudellamme. Vihreille yhteisen Euroopan rakentaminen on ollut aina tärkeää ja siksi halusimme myös suuren valiokunnan johtoon. Haluamme olla mukana rakentamassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita.

Työlle EU:n kehittämiseksi on suomalaisten vankka tuki. Tuoreen eurobarometrin mukaan 74 prosenttia suomalaisista pitää EU:ta hyödyllisenä. Uskon, että tämä lupaa hyvää suomalaiselle Eurooppa-keskustelulle niin eurovaaleissa kuin niiden jälkeen. 

Vihreät lähtee ympäri Euroopan näihin vaaleihin yhteisellä tavoitteella. Tavoitteella rakentaa ihmisten unioni, joka suojelee yhteistä ympäristöämme, turvaa oikeusvaltion, kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edistää tasa-arvoa. Oma tavoitteemme on tehdä historiamme paras eurovaalitulos.

Hyvät ystävät,

Uusi eduskunta pääsi aloittamaan työnsä tällä viikolla. Talossa on paljon uusia kasvoja ja historiallisen paljon naisia. Suomi muuttuu ja samalla eduskunta muuttuu. 

Nuorten ja naisten vahvempi rooli päätöksenteossa näkyy läpi puoluekentän, mutta aivan erityisesti se näkyy Vihreiden ryhmässä. Tuoreet edustajamme ovat saaneet sen havaita myös ikävässä mielessä.

Menneisyyteen katsoville sedille on tullut lisää vähäteltävää ja tytöteltävää. Joidenkin perusarvot näyttävät järkkyneen, kun nuoret naiset ovat ryminällä tulleet eduskuntaan.

On selvää, että nuorten ja naisten esiinmarssin myötä kuva politiikasta muuttuu ja tapa tehdä politiikkaa muuttuu. Juuri siksi heitä on äänestetty ja heidät on valittu.

Tämä uusi asetelma vaatii meiltä kaikilta myös paljon. Tasa-arvoa ja kaikkien oikeutta toimia politiikassa täytyy puolustaa. Ei anneta valtaa menneisyyden haamuille.

Vaalikampanjassamme haastoimme suomalaisia tekemään valintaa muun muassa siitä, onko feminismi kirosana vai tätä päivää. Vaalien tulos antaa selvän vastauksen.

Ympäristön, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja hyvinvointivaltion puolestapuhujat ottivat vaalivoiton näissä vaaleissa.

Mielestäni tämä näkyy myös hallitustunnustelija Antti Rinteen perjantaina puolueille esittämissä kysymyksissä. Olen iloinen siitä, että ilmastonmuutos nousi kysymyksissä heti kärkeen ja keskeiseksi teemaksi. Oli tärkeää, että hallitustunnustelija kysyi myös tasa-arvosta ja Suomen globaalista vastuusta.

Kun me myöhemmin tänään vastaamme näihin hallitustunnustelijan kysymyksiin, on selvää, että vastauksissamme tulee kuulumaan nuorten, tasa-arvon, reiluuden ja ympäristön ääni.

Kirjoitamme vastauksemme huolella, ja annamme hallitustunnustelijalle työrauhan. Asennoidumme hallitustunnusteluihin siten, että kannamme vastuuta koko Suomesta muistaen, mitä omat äänestäjämme ovat meiltä toivoneet ja edellyttäneet. Olemme paljon vartijoita tietäen, että politiikkaa voi tehdä niin hallituksesta kuin opposition leveältä penkiltä käsin.

Teemme vastaukset hallitustunnustelijalle sillä ajatuksella, että olemme valmiita puolustamaan kantojamme myös mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Vaikka neuvotteluissa joutuu aina tekemään myös kompromisseja, me vihreät emme näe ilmastonmuutoksen pysäyttämistä asiana, josta voisi perääntyä. Elämän jatkuminen maapallolla, hyvinvointimme, taloutemme on kokonaan riippuvainen ympäristöstämme. Tästä asiasta emme tingi.

Suomi tarvitsee reilun muutoksen ohjelman, jolla yhteiskuntamme uudistetaan vähäpäästöiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Kenenkään kannettavaksi ei pidä sälyttää enempää kuin on kohtuullista, mutta jokaisen on tehtävä osansa.

Jotta hiilineutraali Suomi on mahdollinen, on meidän irtauduttava fossiilisista polttoaineista, karsittava ympäristölle haitallisia tukia ja uudistettava kulutuksemme kestävämmäksi. Uskon, että siirtymä on mahdollinen, sillä kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen tahtotila ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä on selvä.

Tulevan hallituksen on päästävä ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista yksimielisyyteen ja samalla on sovittava mittarit siitä, miten tavoitteessa pysymistä seurataan. Meidän on seurattava ilmastotavoitteiden täyttymistä samalla vakavuudella kuin seuraamme esimerkiksi työllisyysastetta, valtiontaloutta ja koulutusastetta. 

Hyvät ystävät,

Tulevan hallituksen on tehtävä myös merkittävät lisäpanostukset koulutukseen. Emme tule pärjäämään ilman osaamistason nostoa kaikissa ikäluokissa. Koulupudokkaat on saatava takaisin koulun penkille ja turvattava jokaiselle mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. Tarvitsemme lisää opettajia ja lisää tukea niille, jotka ovat vaarassa pudota. 

Vaalikeskusteluissa oli ilahduttavaa kuulla, että niin moni toivoi lisää panostuksia jatkuvaan oppimiseen. Kenties voisimme tehdä jatkuvasta oppimisesta koulutuksen neljännen asteen. Nostaa sen yhtä tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmäämme kuin muutkin koulutusasteet. Työikäisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan pitäisi parantaa nykyisestä huomattavasti. Koko työuran aikaisesta uuden oppimisesta pitää tehdä uusi normaali.

Eriarvoisuutta ja köyhyyttä on torjuttava ja sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistettävä. Selvää on myös se, että emme lähde hallitukseen, joka polkee ihmisoikeuksia, laittaa rajoja kiinni tai haluaa venkoilla Suomea irti eurooppalaisesta ja kansainvälisestä yhteisöstä ja vastuunkannosta. Sisäänpäinkäpertyminen ja nurkkakuntaisuus eivät ole ratkaisuja muuttuvassa maailmassa.

Vihreiden tavoitteena on saada Suomeen kestävän kehityksen hallitus, joka kantaa vastuunsa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Uskon, että sellaiselle linjalle on Suomessa tilausta. Kestävän kehityksen hallitus turvaisi ympäristön tilan, loisi pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille ja edistäisi tasa-arvoa koko yhteiskunnassa.

Hyvät ystävät,

Vaaliyönä meillä jokaisella varmasti risteilivät monenlaiset tunteet. Itselleni mieleeni palasivat vihreiden alkuajat, ja muisto siitä, miten vaikeaa vaaleissa voittaminen on. En nyt tarkoita vain vaalityön määrää vaan sitä riittämättömyyden tunnetta, että reilukaan voitto ei aina ole tarpeeksi suuri kaikkien niiden asioiden tekemiseen, joita haluaisimme tehdä jo tänään – ei vasta huomenna.

Meille kuuluu vastuu vaalivoiton käyttämisestä ja hyödyntämisestä. Haluamme osoittaa, että vihreitä ei ole äänestetty turhaan.

Tiedämme, että tulevat päivät ja viikot ovat täynnä jännitystä ja ehkä tuskaakin, kun erilaisia hallitusvaihtoehtoja tunnustellaan ja lopulta ohjelmasta neuvotellaan.

Kaiken tämän keskellä haluamme pitää kompassisuuntamme selvänä. Äänestäjien enemmistö on antanut luottamuksensa Suomelle, joka huolehtii ympäristöstään, koulutuksestaan, ihmisoikeuksistaan ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Sellainen Suomi voi olla edelläkävijä, kokoaan suurempi Suomi.

Näiden tärkeiden arvovalintojen täytyy johtaa Suomen kehitystä myös tulevaisuudessa. Sellaista Suomea me vihreät haluamme olla mukana rakentamassa.