Pekka Haaviston puhe puoluevaltuuskunnan kokouksessa 22.2.2020

Hyvät ystävät, Viime päivinä on julkisuudessa esitetty kysymys, millä tavalla me vihreät voimme edistää tärkeitä tavoitteitamme hallitusyhteistyössä ja ennenkaikkea niistä ministerintehtävistä käsin, joita vihreillä on.

Hallitusohjelman ulkopoliittinen osa alkaa lauseella: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.”

Hyvät ystävät,
Arvopohjaisuus ulkopolitiikassa näyttäytyy yhä tärkeämpänä maailmassa. Ensi maanantaina kokoontuu Genevessä ”Alliance for Multilateralism”, johon kuuluu yli 50 maan joukko. Kokoonnuimme ensimmäisen kerran viime syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa Saksan ja Ranskan aloitteesta.

Maailmassa on nyt meneillään kansainvälisen yhteistyön vastainen trendi – ajattelutapa, että jokaisen tulisi ajatella vain omaa parastaan, omaa menestystään ja omaa turvallisuuttaan.

Äskeisen Münchenin turvallisuuskonferenssin avauspuheenvuorossa Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier pohti, millaiseksi maailma muuttuu, jos jokainen maa ajattelee vain omaa turvallisuuttaan – muiden turvallisuuden kustannuksella. Se on maailma, joka johtaa epäluottamukseen, uuteen varustelukierteeseen ja heikkenevään turvallisuuteen. Se on maailma, jossa suuret kyllä pärjäävät, mutta muilla on vaikeaa. Steinmeierin puheenvuoro oli vahva vetoomus yhteistyön, kansainvälisen järjestyksen ja multilateralismin puolesta. On tärkeää, että tällaisia puheenvuoroja käytetään tässä ajassa.

Hyvät ystävät,
Meidän vihreiden on tärkeää puolustaa multilateralismia, monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia ja YK-yhteistyötä. Tiedämme, että myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan vahvaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Ilmasto- ja ympäristöturvallisuus -näkökulma on noussut viimeisen vuoden aikana selvästi myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisella agendalla, jossa on pohdittu ilmastonmuutoksen aiheuttamia uusia turvallisuusuhkia ja niiden vaikutuksia myös EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Suomi vei osaltaan asiaa eteenpäin omalla EU-puheenjohtajakaudellaan.

Hyvät ystävät,
Parhaillaan valmistellaan uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jota eduskunta alkaa sitten käsitellä. Siinä myös nämä uudet turvallisuusuhat nousevat esiin. Selonteon valmistelussa on parhaillaan meneillään myös kansalaisten kuulemiskierros – yleisötilaisuudet on pidetty Helsingissä ja Tampereella, tulossa ovat keskustelut Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Turussa. On tärkeää käydä myös ulkopolitiikan tavoitteista laajaa kansalaiskeskustelua.

Samaan aikaan on valmisteilla uusi Afrikka-strategia – ja myös EU tekee parhaillaan omaa Afrikka-strategiaansa. Afrikan kehitys vaikuttaa meihin monin tavoin, mutta liian usein keskustellaan vain uhista, eikä nähdä mahdollisuuksia, joita syvenevä yhteistyö voi tarjota.

Nyt on aika katsoa Afrikkaa niin poliittisen kuin taloudellisen yhteistyön, koulutuksen, nuoren sukupolven työmahdollisuuksien, investointien, ympäristön, tasa-arvon kuin yhteisten ilmastohaasteiden näkökulmasta. Afrikan unioni voisi olla Euroopan unionille tasaveroinen kumppani ja liittolainen tänä suurena murrosaikana.

Hyvät ystävät,
Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaalihaaste. Se uhkaa kaikkien muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Ilmastonmuutos yhdessä ympäristön tilan heikkenemisen ja biodiversiteetin häviämisen kanssa vaikuttaa yhä enemmän ihmisten elinympäristöön, elinkeinoihin ja hyvinvointiin. Ruoka- ja vesiturva heikkenevät ja sään ääri-ilmiöt, aavikoituminen sekä metsäpalot lisääntyvät heikentäen turvallisuutta.

Suomen kontribuutiota kansainväliseen järjestelmään ja monenkeskiseen yhteistyöhon pohditaan jatkuvasti eri teemojen kautta. Perinteisten vahvuuksiemme kuten tasa-arvon edistämisen, historiallisesti maamme kokoaan suuremman kriisinhallintakontribuution tai kestävän hyvinvoinnin ratkaisujen rinnalle on nyt nousemassa vahva osaaminen ilmastoulkopolitiikan saralla. Tätä edistetään kasvavassa määrin ilmastodiplomatian keinoin.

Arktisen alueen geopoliittinen ja strateginen merkitys kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Jään sulamisen myötä arktisen alueen liikennöitävyys helpottuu ja myös alueen luonnonvarat näyttävät herättävän kasvavaa kiinnostusta myös alueen ulkopuolisten maiden silmissä. Tästä seuraa sekä uudenlaisia jännitteitä että vakavia haasteita kestävän kehityksen tavoitteille. Suomen politiikassa myös alkuperäiskansojen oikeudet arktisella alueella ovat keskeisessä asemassa. Kestävää kehitystä tarvitaan myös arktisilla alueilla.

Hyvät ystävät,
On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteys turvallisuuteen, vakauteen ja rauhaan ymmärretään laaja-alaisesti. Osissa maailmaa ilmastonmuutos tulee pahentamaan köyhyyttä, eriarvoisuutta ja konflikteja. Haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmisryhmät kärsivät eniten. Köyhyys ja eriarvoisuus voivat toimia kasvualustana myös radikalisoitumiselle ja terrorismille.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi myös olla yksi merkittävimmistä muuttoliiketekijöistä, mikäli kansainvälisellä yhteistyöllä ei pystytä hillitsemään sen etenemistä. Samalla ilmastonmuutos uhkaa universaalien ja jakamattomien ihmisoikeuksien toteutumista. Osallistumisoikeus, oikeus tietoon ja oikeusturvaan ovat ensiarvoisen tärkeitä etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutoskysymyksiin.

Hyvät ystävät,
Otan vielä esille yhden tärkeän ulkopoliittisen teeman – naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä tasa-arvon edistämisen globaalisti. Vuonna 2020 kansainvälinen yhteisö viettää naisten neljännen maailmankonferenssin ja Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman (1995) hyväksymisen 25-vuotispäivää. Vuosi 2020 on keskeinen vuosi sukupuolten tasa-arvon nopeutetulle toteutumiselle ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle kaikkialla.

Naisten asemaa käsittelevän komission 64. istunto pidetään YK: n päämajassa New Yorkissa 9.-20. maaliskuuta 2020. Kokoukseen kutsutaan myös kansalaisjärjestöjä kaikkialta maailmasta. On ollut ilo huomata, miten vahvasti omat kansalaisjärjestömme ovat valmisteluissa mukana, ja miten laaja osanotto suomalaisten puolelta tähän tärkeään kokoukseen on tulossa.

Maaliskuun istunnon pääteemana on Pekingin julistuksen ja sen toimintaohjelman seuranta 25 vuoden jälkeen. Monet ovat huomauttaneet, että tämän päivän maailmassa on paineita pikemmin mennä taaksepäin kuin eteenpäin Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman tavoitteista. Siksi myös taistelua tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta tarvitaan juuri nyt.

Suomen, EU:n ja samoinajattelevien maiden on pysyttävä tässä valppaina. Meidän on tarjottava vastavoima edistystä vastaan puskeville voimille ja voimme käyttää omaa, jatkuvasti kehittyvää yhteiskuntaamme ja lainsäädäntöämme esimerkkinä.

Hyvät ystävät,
Lopuksi: Olemme viimeiset kuukaudet olleet vihreinä poikkeuksellisten paineiden alla tehdessämme työtä viime keväänä sovitun hallitusohjelman, sen periaatteiden ja sen käytännön tavoitteiden toteuttamiseksi.
Kiitos teille ja koko vihreälle kentälle jokaisesta tuenilmauksesta, jokaisesta tsemppiviestistä, jokaisesta peukutuksesta ja jokaisesta rohkaisevasta sanasta. Teidän työnne ja teidän tukenne on vienyt tätä liikettä ja sen tavoitteita joka päivä eteenpäin. Lämmin kiitos!