Pekka Haaviston puhe puoluekokouksessa 15.6.2019

Hyvä puoluekokousväki, hyvät ystävät, bästa vänner!

Suden hetki on aamuyön hetki, jolloin ihminen on syvimmässä unessa tai heikoimmillaan. Tai öinen nuotiolla istuja on vaarassa torkahtaa ja joutua saalistetuksi. Myös organisaatioilla, kuten puolueilla, voi olla suden hetkensä.

Tänne Poriin tullessani ajattelin, että meillä on yksi sellainen suden hetki takanamme. Se sattui viime kesän loppuun ja syksyyn, epätietoisuuteen, voimattomuuden tunteeseen, epävarmuuteen.

Vaikka matka loka-marraskuusta tänne kesäkuun puoleen väliin ei ole ajallisesti pitkä, olemme kulkeneet pitkän matkan. Pitkä matka varjojen polkua. Sitten jyrkkää rinnettä ylös – kunnes maisema alkoi avautua, ja kaikki näytti taas kirkkaammalta.

Pimeälläkin polulla on vain pantava töppöstä toisen eteen. Silloinkin, kun edes mielikuvituksessaan ei pysty haaveilemaan auringonpaisteesta. Kaikki näyttää vain pimeältä ja ankealta. Tällaisen matkan olemme juuri kulkeneet yhdessä.

—

Vihreä liike oli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa syntyessään vaihtoehtoliike. Se oli yritys rikkoa vaihtoehdottomuuden ilmapiiri Suomessa. Yritys murtautua ulos sellaisesta ajattelusta, että ympäristön pilaantuminen on välttämätön sivutuote elintason nousemisesta, ja että ihmisoikeudet ja kansalaisvapaudet ovat jonkinlainen luksustuote, joista vain maapallon vauraimmilla ihmisillä on lupa uneksua.

Sitten tapahtui jotakin. Kalle Könkkölä rullasi pyörätuoleineen kaikkiin niihin pöytiin, joissa ennen oli päätetty vammaisten asemasta heitä itseään kuulematta. Nuoret feministit nousivat sanomaan, että tasa-arvo vaatii myös yhteiskunnan rakenteiden ja kielen muuttamista. Luonnonsuojelijat kieltäytyivät ajattelemasta, että luonnonsuojeluun on varaa vasta sitten, kun ympäristö on jo tuhoutunut.

Huomaan usein palaavani ajatuksissa moniin alkuvihreisiin vaikuttajiin ja heidän ajatuksiinsa. En siksi, että menneisyys olisi ottamassa valtaa, vaan muistuttaakseni itseänikin siitä, miten pitkäjänteinen poliittinen työ kantaa hedelmää, ja miten kauaskantoisimmatkin ideat voivat joskus tulla todellisuudeksi. Ja että joskus siihen voi kulua paljon aikaa. Jotkut sanovat sitä maailmanparannukseksi. Jos on valittava maailman parannuksen ja maailman huonontamisen välillä, meidän valintamme on selvä.

Toivon, että mahdollisimman moni meistä on paikalla vuoden 2035 vihreiden puoluekokouksessa, kun hiilineutraali Suomi on vihdoin todellisuutta. Olemme taas kerran pitkän polun alussa.

—

Hyvät ystävät,

Takanamme on vaalivoittojen kevät. Niistä voitoista kiitos kuuluu kaikille teille tässä salissa, kaikille ehdokkaille, aktiiveille ja tukiryhmäläisille. Jokaiselle, joka jakoi esitteitä kadunkulmassa, seisoi vaaliteltalla tai kertoi omista näkemyksistään työpaikan kahvihuoneessa. Kiitos kuuluu kaikille suomalaisille, jotka ovat luottaneet Vihreiden tarjoamaan vaihtoehtoon.

Aivan erityisen kiitoksen haluan osoittaa väistyvälle puoluesihteerille Lasselle. Puolueen menestyksestä kiitosta usein suitsutetaan vain poliitikkojen harteille, mutta Sinä Lasse olet nyt ollut monen peräkkäisen vihreän vaalivoiton arkkitehti. Kiitos Lasse kaikesta tekemästäsi uskomattoman hienosta työstä!

Hyvät ystävät,

Tämä puhe tulee olemaan nyt viimeinen puheeni puolueen puheenjohtajana.

Ainakin toivottavasti.

Tosin taisin sanoa samat sanat jo 24 vuotta sitten, kun edellisen kerran olin luovuttamassa puheenjohtajan nuijaa eteenpäin. Oli vuosi 1995, Suomi oli juuri voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden ja vihreät oli hallituspuolue. – Kuulostaako tutulta?

Muistan hyvin, millainen kummajainen oli silloin Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri. Onneksi saksalaiset ministerit tulivat seuraavana syksynä, ja hallitustyöhön osallistuvien vihreiden joukko alkoi kasvaa. Pienen hetken kasvu näytti nopealta, kun EU:n ympäristöministereiden kokouksessa parhaimmillaan kolmannes tuli vihreistä.

Nyt olemme uudessa tilanteessa. Vihreät ovat nyt yksi pääministeri Rinteen hallituksen kulmakiviä. Kolmen keskeisen ministerin voimalla olemme muokkaamassa tämän hallituksen arjen työtä.

Hallitusohjelma antaa työlle hyvän pohjan. Meillä on nyt historiallisen hyvä mahdollisuus torjua ilmastonmuutosta, puolustaa luontoa ja parantaa suomalaisten arkea. Voimme kääntää Suomen kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Voimme tehdä kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, palauttaa koulutuksen kunniaan, torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Voimme rakentaa yhdenvertaista Suomea, jossa jokaisen ihmisen unelmat ovat yhtä arvokkaita, ja Suomea, joka kantaa globaalin vastuunsa. Tähän meillä on nyt äänestäjien luottamus.

Den nya regeringens bärande tanke är att bygga ett Finland som är ett bra land för alla. Nu byggs ett gemensamt Finland så väl för kvinnor och män som för andra kön, för dem som är födda här och har flyttat hit från annat håll, för unga och gamla, minoriteter och majoriteter.

Regeringsprogrammet innehåller även ett löfte om rättvisa mellan generationerna. Vi vill säkerställa att varje ung person har rätt till en livsduglig planet samt möjlighet att studera, vara delaktig och förverkliga sina drömmar. Samtidigt vill vi säkerställa att alla garanteras en värdig ålderdom, där ingen lämnas ensam. På en sådan grund är det gott att bygga Finlands framtid.

Tämä on kaikkien aikojen vihrein hallitusohjelma. Jos ohjelmassa on joku asia muotoiltu hieman toisin kuin vihreiden puolueohjelmassa, se saattaa johtua siitä, että Säätytalolla oli läsnä myös neljä muuta puoluetta. Mutta voin paljastaa, että vihreillä oli ehdottomasti sitkeimmät neuvottelijat. – Muiden puolueiden edustajilta kuulin, että he näkevät vieläkin painajaisia liikenneryhmän neuvottelijasta ja hänen vakiokommentistaan: “Ei käy.”

—

Hyvät ystävät,

Tässä vaalivoittojen ja hyvän hallitusohjelman huumassa on kuitenkin tärkeää muistaa, että ei tämä ihan helpolla ole tullut. Menestyksen eteen on tehty paljon työtä, ja aina ei ole työ heti palkinnut tekijäänsä. Mutta lopulta se on palkinnut.

Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat matkan varrella rakentaneet tätä puoluetta ja antanut sille panoksensa. Haluan myös kiittää edeltäjääni Touko Aaltoa siitä työstä, jonka hän on vihreiden eteen tehnyt. Muistan vieläkin ne väreet selkäpiissä, kun kuntavaalien 2017 ääntenlaskennasta alkoi kantautua tieto, että Vihreät on noussut Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi. Kiitos Touko.

Tämän kevään eduskuntavaaleissa näimme nuorten naisten esiinmarssin. Eduskuntaryhmä uusiutui, ja uudet kansanedustajat ovat nyt ottaneet paikkansa. Ryhmän koon lisäksi on jo nyt nähtävissä, että saimme joukon Suomea uudistavia, vastuullisia ja osaavia kansanedustajia. Onnea ja menestystä kaikille teille tärkeään työhön!

Tämän kevään eurovaaleissa meillä oli loistava menestys. Haluan vielä kerran kiittää ja onnitella meidän erittäin hyvin menestyneitä eurovaaliehdokkaitamme – etunenänssä tietysti Ville Niinistöä ja Heidi Hautalaa. Ja odotuspaikalla on valmiina Alviina Alametsä. Suuri kiitos ja iso halaus teille kaikille, jotka jaksoitte pusertaa vielä yhdet vaalit kovan työn vaatineiden eduskuntavaalien perään.

Kaiken tämän menestyksen takana olette kuitenkin kaikki te, hyvä puolueväki. Te olette uskonut Vihreisiin silloinkin, kun vaikeudet ovat näyttäneet vuoren kokoisilta. Olette jaksaneet vaikeuksien keskellä. Yhteishengellä ja kovalla työllä olette löytäneet taistelutahdon, jolla tämän kevään kaksi historiallista vaalivoittoa tehtiin.

Jos tulevaisuuden Vihreät joskus kamppailevat vaikeuksien keskellä, he voivat oppia jotakin talvesta ja keväästä 2019. Vaikeuksista tullaan ulos entistä vahvempina ja yhtenäisempinä. Sitä on hienoa täällä Porissa juhlia.

Hyvät ystävät,

Olemme saaneet suomalaisilta historiallisen vahvan luottamuksen. Tehtävämme on käyttää jokaisen äänen suoma vaikutusvalta harkiten ja taitavasti. Niiden tavoitteiden edistämiseen, joiden vuoksi suomalaiset ovat meitä äänestäneet. Olemme neuvotelleet hyvän hallitusohjelman yhtenä hallituksen runkopuolueista ja nimenneet kolme ministeriä painaviin tehtäviin.

Meille Vihreille hallituspuolueena toimiminen ei ole enää uutta. Hallitustaipaleessa on kuitenkin haasteensa. On helppoa ajautua joka päivä päälle vyöryvien tapahtumien vietäväksi. Keskittyä pelkästään hallinnoimaan ja lipsahtaa ylläpitämään olemassa olevia rakenteita.

Siksi jokaisena päivänä meidän on teroitettava itsellemme, mitä olemme lähteneet tekemään ja muistettava mistä olemme tulleet. Me olemme politiikassa muuttamassa Suomea ja maailmaa. Me puramme siellä, missä luutuneet rakenteet estävät hyvän kehityksen. Ja me rakennamme sitä, mitä tämä maa tarvitsee vastatakseen tämän päivän ja huomisen haasteisiin.

Konkarivihreä Paavo Nikula muistutti usein, että “politiikka ei ala mistään eikä pääty mihinkään”. Aina tulee uusi päivä, uudet haasteet, uudet kysymykset. Tulee uusia vaaleja – ja nyt jo tähtäimessämme ovat seuraavat kuntavaalit, joissa voimme juurruttaa vihreitä ajatuksia paikallistasolla jokaiseen Suomen kuntaan. Jäsenmäärämme kasvu tänä keväänä kertoo siitä, että uusia tekijöitä ja osaajia on taas liittymässä joukkoomme.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, mutta se on myös taistelua. Taistelua ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja solidaarisuuden puolesta. Taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Taistelua kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttämiseksi. Taistelua sen hyvinvointivaltion puolesta,
joka turvaa paremman huomisen tavalliselle ihmiselle.

Tätä työtä ja tätä puoluetta on ollut suuri ilo ja kunnia johtaa. Kiitos tästä ajasta. Tänään on aika siirtää vetovastuu eteenpäin, mutta yhteistyö jatkuu taas uusilla tavoilla.

Kiitos!