Painottuvatko leikkaukset lapsiin ja nuoriin, koska heiltä ei kerätä ääniä?

Ideaalitilanteessa keneltäkään ei leikattaisi mitään ja kaikkia etuuksia sekä palveluita kyettäisiin lisäämään. Ongelma kuitenkin on, että julkinen talous on tilanteessa, jossa menoja on enemmän kuin tuloja – ihan normitilanteessa ilman kriisejäkin, joiden varalle pitäisi olla liikkumavaraa taloudessa.

Hallituksen tavoite tasapainottaa taloutta on kannatettava. Vihreät vain on eri mieltä siitä, miten se tulisi tehdä. Tuomme eduskuntaan pian muiden oppositiopuolueiden tavoin meidän vaihtoehtomme siitä, minkälaista talouspolitiikkaa meidän mielestämme pitäisi tehdä.

Hallitus leikkaa hemmetisti lapsilta ja nuorilta. Leikkuriin joutuvat mm. lastensuojelu, etsivä nuorisotyö, opintoraha, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutus ja kaikkien pienituloisimpien perheiden toimeentulo. Vihreiden mielestä se on väärin, se on lyhytnäköistä ja lasten oikeuksien vastaista politiikkaa.

Esitimme tällä viikolla yhtenä valtiontalouden tasapainottamisen vaihtoehtona sitä, että työeläkkeisiin ei tehtäisi ihan niin isoa korotusta mitä indeksien mukaan olisi tulossa. Eläkkeet nousevat tänä ja ensi vuonna huomattavan paljon tilanteessa, jossa valtion talous on yli 10 miljardia tappiollinen.

Esityksemme aiheutti valtavan mylläkän. Odotetusti. Aihe kun ei ole kovin suosittu Suomessa. Ja hyvä, että nyt keskustelua käydään. Sillä myös kiitosta tulee – niidenkin puolueiden riveistä, jotka näkyvästi julkisuudessa vastustavat.

Samaa mylläkkää ei synny kun lapsilta tai nuorilta leikataan. He eivät ole äänivaltaisia. Heillä ei ole isoa massavoimaa iskemässä nyrkkiä pöytään, että ei käy. Ja se on väärin.

Eläkeköyhyys on iso ongelma. Kenenkään – iästä tai mistään henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta – ei pitäisi joutua elämään köyhyydessä. Se on selvä. Ja siksi me emme ole kenenkään eläkkeen tasoa laskemassa emmekä ole pienentämässä korotuksia kaikkein pienimpiin eläkkeisiin.

Työeläkkeen taso ei kuitenkaan anna koko kuvaa eläkkeellä olevien toimeentulosta ja varallisuudesta. Siinä missä 13 % eläkeläisistä on aidosti pienituloisia, on enemmistöllä eläkeläisistä kuitenkin esimerkiksi velaton asunto, varallisuutta ja työeläkettä täydentäviä tulomuotoja. Kaikilla näillä mittareilla monilla eläkeläisillä menee paremmin kuin koskaan. Nuorista ei voi sanoa samaa.

Hallitus on asiantuntija-arvioiden mukaan työntämässä 12 tuhatta lasta köyhyyteen. Jo nykyisellään suomalaislapsista 12 prosenttia elää suhteellisessa köyhyydessä ja 121 800 lasta pienituloisessa perheessä. Kunpa tästäkin nousisi mylläkkä.

Ikäryhmiä ei todellakaan pidä asettaa vastakkain. Mutta kyllä eläkkeistä ja niiden tasosta on kyettävä käymään keskustelua – vaikka valtiontalouden tasapainoittajaksi profiloitunut kokoomus ei näin teekään. Se on rehellisesti hieman hämmentävää kun asiantuntijat, valtiovarainministeriön virkahenkilöitä myöden, ovat ehdottaneet osan eläkkeiden tarkastelua valtiontalouden sopeuttamisen yhtenä keinona.

Herää kysymys onko kyse sittenkin todella siis vain siitä, kenellä on mahdollisuus äänestää ja kenellä ei – lapset kun eivät niillä vaaliuurnilla käy.