Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe 7.12.2017

Arvoisa puhemies, Köyhyys ei ole poistunut 100-vuotiaasta Suomesta.

Viikoittain 20 000 kansalaista
joutuu turvautumaan ruoka-apuun.
Leipäjonojen ennakoidaan
hallituksen politiikan takia
kasvavan.

Tällä vaalikaudella
rikkaat ovat rikastuneet,
köyhät köyhtyneet
ja tuloerot kääntyneet kasvuun.
Kovimmin hallitus on leikannut ihmisiltä,
joiden toimeentulo on entuudestaan niukkaa,
eli työttömiltä, eläkeläisiltä,
paljon sairastavilta sekä opiskelijoilta.

Leikkaukset ovat ulottuneet perusturvaan,
asumisen tukiin, lääke- ja matkakorvauksiin
sekä opintorahaan.

Perusturvan heikennykset kasvattavat niiden määrää,
joiden on turvauduttava toimeentulotukeen.
Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa.

Yksinasuvan työttömän perusturva
kattaa tällä hetkellä noin 73 prosenttia minimibudjetista.
Silti hallitus on kohdistamassa työttömyysturvaan
yhä uusia leikkauksia.

Asumisen kalleus on työttömyyden jälkeen
merkittävin köyhyyttä aiheuttava tekijä.
Silti hallitus leikkaa toistuvasti asumistukea.

Terveyserot ovat 100-vuotiaassa Suomessa mittavat.
Silti hallitus korotti asiakasmaksuja viime vuonna
kertarysäyksellä lähes 30 prosenttia.

Apm,

Samaan aikaan kun köyhimmiltä on leikattu,
hallitus on suunnannut veronkevennykset varakkaille.
Tämä politiikka on kasvattanut tuloeroja.
Hallituksen välinpitämättömyys näkyy siinä,
ettei hallitus arvioi päätöstensä vaikutuksia
eri väestöryhmiin:
lapsiperheisiin, köyhiin eläkeläisiin
tai esimerkiksi tasa-arvoon.

Suurimman taakan
hallituksen leikkaustoimista kantavat
pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat
julkisella sektorilla.

Miehet ovat hyötyneet hallituksen talouspolitiikasta
enemmän kuin naiset.
Monen mielestä tasa-arvon edistämisessä
on tällä hallituskaudella
otettu pelkästään takapakkia.
Viime hallituskaudella
hallitusohjelman painopisteenä
oli köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
vähentäminen.
Perusturvaa ja asumistukea nostettiin
ja pienituloisten verotusta kevennettiin.
Samalla kiristettiin suurituloisten verotusta.
Tämä kavensi tuloeroja.

Sipilän hallitusohjelmassa köyhyys mainitaan kerran,
ulkopolitiikan yhteydessä.
Koska hallitus ei tavoittele köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemistä
ei köyhyys ja eriarvoisuus vähene – päinvastoin.

Hallituksen politiikan seurauksena köyhien määrä kasvaa
ja tuloerot ovat kääntyneet kasvuun.

Tuloeroja pitää vahtia,
koska ne ovat merkki yhteiskunnan eriarvoisuudesta.
Eriarvoisuus näkyy siinä, että
kouluttamattomuus periytyy, asuinalueet eriytyvät
ja nuorten pahoinvointi kasautuu.

Nämä ovat konkreettisia asioita,
joista pitää olla huolissaan.

Hallituksen politiikasta ei vain puutu toimia
eriarvoisuuden vähentämiseksi;
hallitus tekee päinvastoin kuin pitäisi:
leikkaa varhaiskasvatuksesta, peruskouluilta, nuorisotakuusta,
ja ammattikouluilta
ja tekee opiskelusta lainapainotteista.

Sillä hallitus nakertaa Suomen
suurinta vahvuutta.
Sitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet
edetä elämässään lompakon
paksuudesta riippumatta.
Köyhyyden lisääntyminen
ja koulutuksen tasa-arvon
murentaminen ovat huono
perintö seuraavalle sadalle vuodelle.

Se on perintö, jota meillä ei ole tuleville
sukupolville varaa saati oikeutta jättää.

Siksi me Vihreät siitä puhumme,
siksi me haastamme hallituksen
niin koulutuksesta kuin eriarvoisuuden
kasvattamisesta.

Vihreiden mielestä sosiaaliturvan leikkauksia
ei pidä hyväksyä.

Ei ole kohtuullista, että indeksisäästöillä kuritetaan
erityisesti lapsiperheitä, työttömiä, eläkeläisiä,
opiskelijoita, vammaisia, asevelvollisuuden suorittajia
sekä sairaita suomalaisia
samaan aikaan kun kilpailukykysopimus
ja veronkevennykset
suosivat suurituloisia.
Vihreiden vaihtoehto on torjua köyhyyttä
harjoittamalla oikeudenmukaista veropolitiikkaa.

Apm,

Köyhyys on paljon muutakin kuin rahan puutetta.
Se on näköalattomuutta, osattomuuden
ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa
eriarvoistumiseen puututaan,
sitä paremmat ovat tulokset.

Kaikille lapsille on tarjottava laadukasta varhaiskasvatusta
ja peruskoululle riittävät resurssit.
Alueellisia eroja on tasattava kohdennetulla tuella.

Soteuudistuksen on toteutettava tavalla,
joka tasaa hyvinvointi- ja terveyseroja
ja takaa palvelut myös
heikommassa asemassa oleville.

Köyhyyden vähentäminen
edellyttää määrätietoista politiikkaa.
Perusturvan tasosta
on pidettävä huolta.

Sosiaaliturvaa pitää kehittää niin,
että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän
ja mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen.
Tarvitsemme perustulon,
jolla poistamme kannustinloukut
työn ja sosiaaliturvan väliltä.

Työttömyyttä pitää vähentää
panostamalla työvoimapalveluihin ja nuorisotakuuseen.
Kaupunkiköyhyyttä pitää vähentää
rakentamalla kohtuhintaisia asuntoja.

Hallituksen on peruttava
epäoikeudenmukaiset leikkauksensa
ja laadittava toimenpideohjelma
köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

100-vuotiaassa Suomessa
hyvinvointi kuuluu kaikille.

Apm,

Edellä esitetyin perustein Vihreä eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Kymäläisen hallitukselle esittämään epäluottamuslauseeseen.