Oppivelvollisuuden laajennus etenee vauhdilla – ja hyvä niin!

Opetusministeri on tänään antanut lakiesityksensä oppivelvollisuuden laajenemisesta toiselle asteelle, 18-ikävuoteen, jo ensi syksystä lähtien. Esitys on historiallinen, suurin sitten peruskoulu-uudistuksen!

Siinä turvataan maksuton koulutus niin lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa ja samalla tuodaan lisätukea nivelvaiheisiin ja toisen asteen koulupudokkuuteen. Ajattelin itsekin aiemmin, että täsmätoimet pudokkuuteen ja opiskelijoiden tukeen riittäisivät, ja toisaalta, että maksuttomuutta voisi edistää ilman velvoitetta.

Lähes joka kolmas lukiolainen on kertonut, että lukiokoulutuksen kustannukset aiheuttavat heidän perheelleen taloudellisia vaikeuksia.  Toisen asteen koulutus on ainoa koulutusaste, jossa opiskelija on joutunut maksamaan itse kaikki opiskelumateriaalinsa. Yliopistotutkinnon kirjat löytyivät jo omienkin opintojen aikaan kirjastosta, mutta lukiokirjat maksoivat maltaita.

Maamme osaamisasteen nosto on edellytys pärjäämisellemme tulevaisuudessa. Perusedellytys työllistymiselle on nykyään lähes aina toisen asteen tutkinnon suorittaminen.

Pudokkuutta on koitettu ennaltaehkäistä useita hallituskausia usein toimin, eikä  maksuttomuuskaan ole edennyt. Näin olen päätynyt pitämään oppivelvollisuuden laajentamista järkevänä toimena.

Vihreiden edellytys oppivelvollisuuden laajentamiselle oli ja on yhä, että varhaisempi koulupolku varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kunnossa. Siellä on riittävät resurssit ja siellä saavutetaan hyvät taidot jatkaa toisella asteella.

Hallitus on sitoutunut korvaamaan 2 asteen oppivelvollisuuden kustannukset täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. Myös varhaisemman koulupolun resursseista on huolehdittava kuntatalouden alamäessä.

Samalla kun velvoitteita opiskella lisätään, myös nuoren saamaan tukeen ja ohjaukseen satsataan. Osana uudistusta panostamme 20 miljoonaa euroa nuorten ohjaukseen perusasteella, nivelvaiheessa ja toisella asteella. Opinto-ohjausta kohdennetaan erityisesti niille nuorille, joilla on vaara keskeyttää opintonsa.

Tärkeää on tukea myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Osana oppivelvollisuusuudistusta palkataan kouluihin ja oppilaitoksiin lisää kuraattoreita ja psykologeja ja säädetään sitovasta henkilöstömitoituksesta oppilashuoltoon. Tämä tehdään erillisen valmistelun kautta.

Uskon, että panostamalla koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja esimerkiksi kiusaamisen ja syrjinnän vastaiseen työhön tuetaan koulussa jaksamista. Ajoissa tarjottu ja oikein kohdistuva tuki oppimisvaikeuksiin tai kielitaidon vahvistamiseen  vähentää myös koulutuksen keskeyttämistä.

Oppivelvollisuutta ei uudisteta mekaanisesti. Meille Vihreille on ollut uudistuksessa tärkeää, että varmistamme, että yksikään nuori ei putoa, koulutuksen laatu vahvistuu läpi linjan ja Suomi pärjää jatkossakin koko väestön korkealla osaamisella!