Oppimiseroihin puututtava – valmistavaa opetusta tarvitaan lisää

Suomalaisen koulutuksen yhteydessä kiitämme usein mahdollisuuksien tasa-arvoa, sitä kuinka peruskoulujärjestelmämme antaa kaikille lähes yhtäläiset mahdollisuudet elämässä eteenpäin. On valitettavaa todeta, että mahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa monelle nykyisin vain haave. Lasten väliset osaamiserot ja suomen tai ruotsin kielitaito ovat peruskouluun tullessa niin suuria, ettei niiden kurominen umpeen ole mahdollista nykyisillä resursseilla ja lainsäädännöllä.

Yksi keskeisimmistä haasteista on ollut eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten huomioiminen oppijoina. Vaikka yleisesti suomalaisten oppimistulokset ovat hyviä, on ero äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvien ja vieraskielisten lasten osaamisessa ja oppimistuloksissa poikkeuksellisen suuri jopa toisen polven maahanmuuttajataustaisten kohdalla. PISA-tulosten mukaan Suomeen muuttaneiden perheiden lapset ovat tietyissä oppiaineissa jopa lähes kaksi kouluvuotta valtaväestöön kuuluvien osaamistasoa jäljessä. Nämä oppimiserot ovat Euroopan suurimpia.

Vieraskielisten koulupolussa tärkeää roolia näyttelee perusopetukseen valmistava opetus, jonka kehittämisestä tein lakialoitteen tällä viikolla. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistava opetus vastaa tällä hetkellä laajuudeltaan vuoden oppimäärää. Moni vaikeista oloista tuleva lapsi tai nuori ei vuodessa vielä saa riittäviä taitoja pärjätäkseen ikätasoisella luokalla ilman tukea. Kunnalla ei myöskään ole velvoitetta järjestää valmistavaa opetusta eli tilanne saattaa olla, että tavallisessa luokassa pitäisi pärjätä heti Suomeen tultua.

Vuonna 2019 perusopetuksen valmistavaan opetukseen osallistui 2 845 oppilasta. Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa on ollut kasvussa. Vuonna 2019 perusopetusikäisistä lapsista 7,7 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tällä hetkellä oppilaat ovat epäyhdenvertaisessa asemassa riippuen asuinpaikastaan sen suhteen, saavatko valmistavaa opetusta. Alueellisen eriarvoisen kitkemiseksi olisi tärkeää muuttaa lainsäädäntöä niin, että kunnilla on velvoite tarjota valmistavaa opetusta sitä tarvitseville.

Valmistavasta opetuksesta siirrytään monissa paikoissa liian nopeasti perusopetukseen ilman riittävää luokkaan tuotavaa tukea, vaikka oppilas ei ole kielellisesti riittävän hyvin edistynyt opiskellakseen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa oppilaan oppiminen ja osaaminen vaarantuvat. Jos luokassa on useita hyvin heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavaa oppilasta, opettajalla on melko mahdoton tehtävä taata laadukasta opetusta kaikille oppilaille. Tämän vuoksi valmistavan opetuksen enimmäiskestoa olisi suositeltavaa nostaa kahteen vuoteen, joista jälkimmäinen lukuvuosi olisi suositeltavaa toteuttaa integroituna opetuksena perusopetuksen luokassa riittävin tukitoimin.

Valmistavien luokkien oppilaat ovat eri ikäisiä, siksi ryhmäkokoja olisi tärkeä rajata. Esityksessäni perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siltä osin, että siinä ohjattaisiin määrittelemään asetuksella tarkemmin opetusryhmien muodostamisesta, enimmäiskoosta ja opetuksen järjestämisen tavoista luokkamuotoisena tai integroidusti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 julkaisema raportti ”Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi” korosti niin ikään sitä, että varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessakaan kaikki maahanmuuttajat eivät saavuta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa toimivien opettajien tarve on kasvanut erityisesti vuoden 2015 jälkeen. Lisäksi raportin mukaan kyseisissä opettajaryhmissä kelpoisuustilanne on jo valmiiksi heikompi kuin muissa opetustehtävissä toimivien ja S2-opettajista on suuri pula, tarvitsemme siis lisää koulutusta ja pitovoimaa alalle.

Oppilaan pitäisi saada kielellisesti tuettua opetusta valmistavan opetuksen jälkeenkin riittävän pitkään. Tähän ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tai jatkaa valmistavassa opetuksessa integroituna, oppitunneilla pitäisi tarjota oppilaalle kielellisesti tuettua opetusta S2-opettajan tai valmistavan opetuksen opettajan antamana yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Suurimpana haasteet näkyvät kasvukaupungeissa. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden tulevaisuuden näkymät, ovat merkittävä osa koko maamme näkyä tulevaisuudesta.