Opiskelijoihin panostaminen on Suomen tulevaisuuteen panostamista

Tänään vietetään kansainvälistä opiskelijoiden päivää, mikä tarjoaa hyvän hetken pysähtyä pohtimaan koulutuksen ja osaamisen valtavaa merkitystä maamme hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.

Suomi ei varmasti olisi yksi maailman onnellisimmista maista ilman koulutuksen ja sivistyksen luomaa inhimillistä pääomaa, osaamista ja ymmärrystä maailmasta. Meidän menestyksemme nojaa jokaisen yhdenvertaisille mahdollisuuksille oppia uutta ja tavoitella unelmiaan.

Viime vuosituhannella suomalaista koulutusjärjestelmää kehitettiin vauhdilla. Miltei kaikesta koulutuksesta tehtiin maksutonta, uusia korkeakouluja rakennettiin tiuhaan tahtiin ja opintotukea korotettiin niin, että voimakkaasta lainapainotteisuudesta päästiin eroon.

Valitettavasti pian vuosituhannen vaihtumisen jälkeen kehitys alkoi kääntyä pakkasen puolelle. EU-maiden ulkopuolisille opiskelijoille otettiin käyttöön lukukausimaksut. Opintotuen ostovoiman annettiin heikentyä, ja lopulta jo valmiiksi täysin riittämättömäksi käyneestä tuesta leikattiin neljäsosa. Suomalaisiin korkeakouluihin on ennätyksellisen vaikeaa päästä sisään, koulutustaso on laskussa ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Tämä hallitus kääntää kehityksen suunnan. 2020-luvusta on tehtävä sivistyksen ja osaamisen vuosikymmen, jonka aikana koulutustaso käännetään jälleen nousuun. Tavoitteena on, että jatkossa vähintään puolet tämän maan nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Toteutuakseen tämä tavoite edellyttää hallituskausien rajat ylittävää työtä niin koulutusjärjestelmämme kehittämiseksi kuin opiskelun edellytysten parantamiseksi. Samalla meidän pitää saada Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia, sillä maatamme uhkaa työvoimapula.

Lähtötilanne on haastava. 75 prosenttia uusista ylioppilaista hakee opiskelemaan, mutta heistä vain kolmannes saa korkeakoulupaikan. Samalla tiedetään, että pelkällä ylioppilastodistuksella ei työllisty juuri kukaan. Lisäksi tavoitteena on kannustaa yhä useampaa ammatillisen koulutuksen saanutta nuorta korkeakouluun. Tämä ristiriita hakijoiden ja opiskelupaikkojen välillä ei ratkea, ellei ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja lisätä.

Pelkillä aloituspaikoilla ei ongelmavyyhti kuitenkaan ratkea. Jos opiskelija löytää itsensä itselleen väärältä alalta, hänen on pystyttävä siirtymään entistä sujuvammin uusien opintojen pariin. Tämä vaatii niin siirtymäväylien sujuvoittamista kuin aikaisemmin hankitun osaamisen tehokkaampaa tunnistamista. Lisäksi tarvitaan kokonaan uusia väyliä oppimiseen. Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet edistämään entistä joustavampaa ja avoimesti saatavilla olevaa koulutustarjontaa niille, jotka haluavat kehittää itseään esimerkiksi työn ohessa. Lisäksi jatkuvan oppimisen uudistuksella tavoittelemme kaikille parempia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia läpi työuran.

Tällä hallituskaudella ryhdytään toimiin myös opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimeentulon parantamiseksi. Perheellisten opiskelijoiden elämäntilannetta helpottaa opintotuen huoltajakorotuksen tason nostaminen. Opintotuki sidotaan jälleen indeksiin, mikä varmistaa, ettei tuen ostovoima heikkene ajan myötä. Maksuton toinen aste toteutuu vihdoinkin.

Samalla panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin. Lukioon ja ammatilliseen koulutukseen tulee lisää kuraattoreita ja psykologeja opiskelijahuollon henkilöstömitoituksen myötä. Olemme myös päättäneet selvittää opiskelijoiden asumistuen yhteisasumisen tulkinnan ongelmat ja niiden korjaustarpeet, mikä jäi edelliseltä hallitukselta ratkaisematta. Siirtymä yleiseen asumistukeen helpotti merkittävästi etenkin kaikista syvimmässä niukkuudessa elävien opiskelijoiden toimeentuloa. Samalla byrokratia kuitenkin lisääntyi, ja nyt onkin syytä korjata järjestelmää sen alkuperäisen tarkoituksen mukaiseksi – eli pienituloisten asumisen tukemiseksi.

Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Yksi suuri ongelma heidän houkuttelemiseksi Suomeen on lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Lyhyellä aikavälillä hallitus selvittää eri tapoja kompensoida vähintään niiden opiskelijoiden lukukausimaksuja, jotka jäävät valmistuttuaan töihin Suomeen. Vihreiden tavoitteena on lukukausimaksujen poistaminen.

Tärkein syy vaatia kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen poistamista on yksinkertaisesti koulutuksen maksuttomuuden puolustaminen. Osaaminen ja sivistys ovat tämän yhteiskunnan itseisarvoisen tärkeitä kivijalkoja – ei kauppatavaraa. Lisäksi kenenkään koulutuksen ei pitäisi olla hänen tai hänen vanhempiensa kukkarosta kiinni.

Jos lukukausimaksuja taas haluaa tarkastella puhtaasti kansantalouden näkökulmasta, on syytä huomioida, että muutaman vuoden maksuttomien opintojen tarjoaminen on varsin pieni hinta kaikista niistä korkeasti koulutetuista osaajista, joita ikääntyvä Suomi kipeästi tarvitsee. Suomeen työllistyvästä kansainvälisestä opiskelijasta tulee nettoveronmaksaja vain muutama vuotta valmistumisen jälkeen, ja siitä pisteestä eteenpäin hänestä on pelkästään iloa Suomen kansantaloudelle. Tänne jäämisen sujuvoittamiseksi hallitus pidentää valmistumisen jälkeistä oleskelulupaa kahteen vuoteen ja mahdollistaa lyhytaikaisen työn vastaanoton jo opintojen aikana, mikä helpottaa merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Samalla on syytä vahvistaa suomen ja ruotsin opetusta korkeakouluissa, jotta jokainen opiskelija saa täydet mahdollisuudet työllistyä ja toimia osana tätä yhteiskuntaa.

Sivistys ja osaaminen ovat demokratian ja hyvinvointivaltion kivijalka. Siksi yhdenvertaisen ja laadukkaan koulutusjärjestelmän arvoa Suomelle ei voi mitata rahassa. Samalla kuitenkin tiedetään, että koulutukseen panostaminen näkyy suoraan ihmisten hyvinvoinnissa, työllisyydessä ja menestyksessä, mikä puolestaan vahvistaa myös kansantalouden kestävyyttä.

Koulutukseen ja opiskelijoihin panostaminen on siis Suomen tulevaisuuteen panostamista, katsoi asiaa miltä kantilta tahansa.