Opiskelijat tarvitsevat tukea ja parempia mielenterveyspalveluita – eivät leikkauksia

THL julkaisi juuri tutkimuksen korkeakouluopiskelijoiden mielenterveydestä. Tulokset ovat kylmäävät: joka kolmas opiskelijoista kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Naisten keskuudessa osuus on vielä korkeampi.

Tutkijoiden mukaan koronan vaikutukset näkyvät tuloksissa selkeästi. Ongelmia oli jo aiemmin, mutta koronasulut ovat vaikuttaneet selkeästi etenkin yksinäisyyden syventymiseen. Etäaika on työntänyt monet täysin syrjään.

Jo ennen koronaa lähes 20 prosentilla suomalaisista oli jokin mielenterveyden häiriö. Joka viides vuonna 1997 syntyneistä on saanut jonkin psykiatrisen diagnoosin. Mielenterveys onkin yleisin syy työkyvyttömyyteen sekä sairaspoissaoloihin.

Näin ei voi jatkua. Mielenterveyden kriisin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää ketään työkyvyttömyydelle. Suomessa on jo nyt vakava pula osaavista työntekijöistä.

Eduskunta keskustelee tänään ensi vuoden budjetista eli siitä, miten yhteiset rahat käytetään. Kokoomus on esittänyt rajuja, yhteensä yli miljardin euron leikkauksia työttömien, opiskelijoiden ja muiden pienituloisten ihmisten toimeentuloon.

Taloudellinen ahdinko on jo nyt yksi merkittävimmistä syistä opiskelijoiden mielenterveyden oireilun taustalla. Siksi on surullista, että keskellä koronan syventämää mielenterveyden kriisiä Kokoomus esittää jopa satojen eurojen leikkausta opiskelijoiden asumisen tukeen. Puolue esittää paluuta aiempaan opintorahan asumislisään, joka oli vain 210 euroa kuukaudessa – summa, joka ei kata edes soluhuoneen vuokraa monissa Suomen opiskelukaupungeista.

Opiskelijat ja muut koronasta poikkeuksellisen paljon kärsineet suomalaiset eivät kaipaa leikkauksia vaan apua ja tukea. Siksi hallituksessa panostamme oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Tavoitteena on puolittaa mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä tällä vuosikymmenellä.

Mielenterveyden kriisin torjumisessa onnistuminen vaatii paljon työtä myös tulevilta aluevaltuustoilta. Siksi mielenterveys on yksi Vihreiden kärkiteemoista tammikuun aluevaaleissa. Tarvitaan panostuksia niin mielenterveyspalveluihin kuin ennaltaehkäisyyn. Tässä myös sosiaalityöllä on keskeisen tärkeä rooli.

Aluevaalien ehdokasasettelu päättyy tänään. Lopulliset luvut tarkentuvat päivän mittaan, mutta jo nyt Vihreillä on yli 1000 loistavaa ehdokasta ympäri Suomen. Paina mieleen vaalipäivä 23.1. ja tutustu oman alueesi ehdokkaisiin.