Opettajan työ on säilyttettävä vetovoimaisena

Hyvää maailman opettajien päivää! Työnne on peruskivi suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen rakentumisessa. Sen menestyksekkään hoitamisen edellytysten turvaaminen on päättäjien tehtävä. Laadukas koulutus on nähtävä myös investointina tulevaan.

Lasten kuormittuneisuus ja pahoinvointi näkyy opettajan arjessa. Opettajien viestit uupumuksesta, mahdottomasta haasteesta opettaa isoissa koko ajan heterogeenisimmissä ryhmissä ilman riittäviä pienryhmiä ja luokkaan tuotavaa tukea lisääntyvät koko ajan. Nyt myös johdon viestit ovat muidenkin kuin varhaiskasvatuksenopettajien osalta kertovat samaa viestiä, sijaisia ei löydy enää entiseen tapaan, ei myöskään päteviä hakijoita vakansseihin.

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja matala palkkataso.

Alanvaihtoa on harkinnut 63 % varhaiskasvatuksen opettajista ja 59 % peruskoulun opettajista. Aiemmista kyselyistä alanvaihtohalukkuus on lähes tuplaantunut.

Korona-aikana oppimisen erot korostuivat, kertyi sekä oppimis- ja hyvinvointivajetta. Samaan aikaan opettajat ja esihenkilöt venyivät tehtävissään. Kyselyssä vastaajien yleisin syy alanvaihdon harkinnalle oli työn kuormittavuus. Varhaiskasvatuksen opettajista peräti kahdeksan kymmenestä valitsi palkkatason syyksi alanvaihdon harkitsemiselle. Myös uran alussa olevien joukossa on muita enemmän tyytymättömyyttä palkkaan.

Sen lisäksi, että turvaamme hyvät työedellytykset tulisi alan säilyä houkuttelevana myös nuorille, jotka valitsevat opiskelupaikkaansa. Suomen koulutuksen menestys on maksuttoman, tasa-arvoisen peruskoulun lisäksi perustunut nimenomaan osaaviin ja korkeastikoulutettuihin, motivoituneisiin opettajiin. Missään muualla maailmalla ei opettajan ammatin arvostus ole ollut yhtä korkeaa. Tätä hienoa saavutustamme emme saa kadottaa.

OECD julkaisi vastikään koulutuksen rahoituksen vertailuja. Valtaosa OECD:n jäsenmaista lisäsi jaksolla 2012–2018 suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvojen joukkoon. Toisena koulutuksesta leikanneena maana raportissa mainitaan Kreikka.

Samaan aikaan oppimistuloksemme ovat heikenneet ja eriytyneet aiempaa enemmän ja nyt myös lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntynyt.

Toistaiseksi vielä ylitämme OECD:n keskiarvot koulutusrahoituksessa oppijakohtaisesti ja suhteessa BKT:hen, keskeisten verrokkimaidemme, Pohjoismaiden, vertailussa Suomi jää kuitenkin viimeiseksi. Tärkeää on seurata myös vertailua koulutuksen ja toisen suuren budjettierän, soten, kulujen kasvussa. Sote vie.

Kuluvalla hallituskaudella on saatu koulutuksen rahoituksen suuntaan muutos, mutta kokonaiskuvaa ne eivät riittävästi korjaa tai turvaa tulevaa. Tarvitsemme parlamentaarista sitoutumista pitkäkestoisen kasvun rahoitukseen. Sitra on tehnyt hyvää työtä koulutuksen investointiluonteen osoittamisesta myös luvuin, Osaamisen aika -hankkeen tuloksiin kannattaa tutustua.

Tapasin tänään Nepalista tulleita pormestarivieraita, jotka toivoivat yhteistyötä vahvan koulutusmaa Suomen kanssa. Meidän osaamistamme tarvitaan niin meillä kuin muualla, varmistetaan, että opettajantyö on tehtävissä kunnialla ja kunnianhimoisesti, että lapsemme, nuoremme ja opettajamme voivat hyvin.