On aika ottaa käyttöön kaivosvero

VATTin tänään julkaisema asiantuntijaraportti suosittaa, että Suomessa otetaan käyttöön kaivosyhtiön voittoihin kohdistettu kaivosvero. Vihreät kannattavat kaivosveroa ja haluamme, että vero kohdistetaan myös kaivostoiminnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Päätös kaivosveron käyttöönotosta on tehtävä ensi syksyn budjettiriihessä.

Ilmastotyön myötä sähköistyvä yhteiskunta tarvitsee kaivannaisia. Niiden hankkiminen ei saa kuitenkaan tapahtua luonnon ja ihmisten kustannuksella. Siksi kaivoksia on säädeltävä Suomessa nykyistä tiukemmin. 

Suomi on kaivosteollisuudelle erityisen houkutteleva maa mineraalivarantojemme lisäksi siksi, että meillä ei monista muista maista poiketen ole käytössä kaivosveroa. Siksi hallitusohjelmassa sovittiin kaivosveron käyttöönoton selvittämisestä.  

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkisti tänään pitkään odotetun Kaivosveron vaihtoehdot -raportin. Siinä käydään ansiokkaasti läpi maailmalla käytössä olevia veromalleja ja niiden perusteita. Kaivosvero on käytössä mm. Australiassa ja Kanadassa. Ruotsissa ja Norjassa valtio saa osan louhintamaksuista. 

Kaivosverolla on kaksi pääasiallista tavoitetta. Toisaalta valtiot haluavat saada osansa kansallisomaisuutensa hyödyntämisestä. Toisaalta vero nostaa kaivostoiminnan kustannuksia ja varmistaa näin, että kaivoksia avataan vasta kun mineraaleja todella tarvitaan. Ensimmäiseen toimii kaivosyritysten voittojen verottaminen, jälkimmäiseen louhinnan verottaminen. 

Työryhmä esittää, että  Suomessa otetaan käyttöön yhtiön voittoihin perustuva kaivosvero, mutta nostaa esiin myös hybridimallin, jossa verotetaan sekä voittoja että louhintaa. 

Kaivosyritysten voittojen verotukselle on hyvät perusteet. Ei ole viisasta tarjota yhteistä omaisuuttamme yritysten käyttöön ilman, että yhteiskunta saa siitä oman siivunsa. Ongelmaa kärjistää monikansallisten yritysten mahdollisuudet kiertää yhteisöveroa. Meidän on saatava yhteisen omaisuutemme hyödyntämisestä korvaus.

Voittojen verotuksen rinnalla tarvitaan kuitenkin myös louhinnan verottamista. Louhinnan määrään sidottu vero toteuttaa paremmin niin sanottua saastuttaja maksaa -periaatetta. Lisäksi vero nostaa kynnystä avata uusia kaivoksia ja varmistaa, että kaivoksia avataan vain, kun mineraaleja todella tarvitaan ja niistä on saatavilla kunnollinen hinta. Uusien kaivosten on syytäkin olla korkean kynnyksen takana, koska kaivannaiset voidaan nostaa maasta vain kerran – ja toisaalta ne eivät maassa happane.

Louhintaan kohdistuva vero vauhdittaisi myös kiertotaloutta ja metallien kierrätystä. Vähemmästä on tehtävä enemmän, jotta uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä voidaan hillitä. VATT:n selvitys pitää louhinnan verotuksen etuna myös sen yksinkertaisuutta ja ennustettavuutta. Veroa on lisäksi mahdoton kiertää yrityksen sisäisin verojärjestelyin.

Kaivosveron tarkoitus ei ole lakkauttaa kaivostoimintaa. Yhteiskunta tarvitsee kaivannaisista saatavia raaka-aineita. Tämä koskee myös monia puhtaan teknologian ratkaisuja kuten tuulivoimaloiden turbiineja ja sähköautojen akkuja.

Aika on kypsä sille, että otamme käyttöön kaivosveron. Edellisestä uudesta ympäristöverosta, autoverotuksen muuttamisesta päästöperusteiseksi, on kulunut jo vuosikymmen, vaikka puhetta verotuksen painopisteen siirtämisestä ympäristöhaittoihin on ollut runsaasti. Syksyn veroriihessä hallituksella on mahdollisuus alkaa rajoittaa kaivostoiminnan ympäristöhaittoja, edistää ekologista verouudistusta ja varmistaa että taloudelliset kannustimet osoittavat oikeaan suuntaan. 

Kaivosveron lisäksi uudistamme hallituksessa parhaillaan kaivoslakia. Me Vihreät ajamme lakia, joka turvaa aiempaa paremmin sekä ympäristöarvot että paikallisten ihmisten ja muiden elinkeinojen oikeudet. Kunnille tullaan uudessa laissa antamaan mahdollisuus rajoittaa kaivostoimintaa alueellaan kaavoituksen avulla. Lisäksi malminetsintä luonnonsuojelualueilla tulisi kieltää. Kaivostoimintaa ei pidä harjoittaa hinnalla millä hyvänsä.