Omavarainen ja kannattava maatalous on Suomen etu

Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa Suomen ja maailman maatalouteen. Monilla viljelijöillä on huoli oman toimeentulon ja elämäntyön puolesta. Akuutissa hädässä heitä pitää tukea.

Hallitus on suunnittelee satojen miljoonien maatalouspakettia alan kannattavuuskriisin helpottamiseksi. Sillä puututaan paitsi tilojen maksuvalmiuteen, hätään juuri nyt, myös vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiiliriippuvuudesta.

Iso kysymys on, kuinka voimme tukea maataloustuottajia siten, että kannattavuuskriisit eivät toistuisi. Siksi maatalouden tukipaketin yhteydessä hallituksen voisi olla paikallaan myös käynnistää selvitys siitä, kuinka voimme vauhdittaa maatalouden irtaantumista fossiilisesta energiasta viljelijöiden toimeentuloa vaarantamatta. Uskon, että oikein harkituilla toimilla voisimme tehdä paljon jo lähivuosina.

Suomalaisilla viljelijöillä on tärkeä tehtävä turvallisuutemme takaajina. Kotimainen ruoantuotanto on yksi huoltovarmuutemme kivijalka. Maataloutemme on yhä hyvin riippuvainen fossiilisesta energiasta sekä muista tuontipanoksista kuten kemiallisista lannoitteiden raaka-aineista.

On selvää, että tuontiriippuvuutta ei voi katkaista yhdessä vuodessa, mutta nyt on otettava askelia oikeaan suuntaan suomalaisten viljelijöiden toimeentulon ja huoltovarmuutemme vuoksi.

Niillä tiloilla, joissa on siirrytty kierrätyslannoitteisiin, panostettu energiatehokkuuteen ja biokaasuun käyttöön sekä maan kasvukunnon parantamiseen, on jo edellytykset selviytyä kriiseistä muita paremmin. Siksi tällaisia toimia on kannattaa tukea lisää ja vauhdittaa.  

Kasvinviljelytiloilla on mahdollista tehdä paljon tuotannollisia ja viljelyteknisiä toimia panosriippuvuuden vähentämiseksi. Panosriippuvuutta voidaan vähentää maan kasvukuntoa parantamalla: monipuolistamalla viljelykiertoa, lisäämällä kerääjäkasvien viljelyä sekä luonnonmukaisen tuotannon menetelmien käyttöönotolla. 

Fossiilisten kulutuksen vähentämiseksi biokaasun tuotantoa pitäisi tukea maatilakohtaisesti ja useampien tilojen yhteistuotannon osalta. Myös työkoneiden muuttamista vähintään osittain kaasukäyttöisiksi voitaisiin kannustaa.

Viljan kuivaus vie paljon öljyä. Kuivausta voitaisiin korvata vaihtoehtoisesti hakkeella, pelleteillä tai biokaasulla. Esimerkiksi biokaasukuivaimen kaasupolttimen investointikustannus on yleensä kohtuullinen, mutta kaasun varastointi tilalla voi olla kallista, joten varastoille voisi myöntää tukea. Tankatut kaasuvarastot voitaisiin tuoda tilalle kuivauksen ajaksi.

Suomen pitkän aikavälin tavoite on oltava kannattava ja mahdollisimman ravinne- ja energiaomavarainen tuotanto. Se vähentää riippuvuuttamme venäläisistä fossiilisista raaka-aineista ja onnistuu niin kasvi-, vilja- kuin eläintiloillakin. Samalla nämä teot voivat lisätä satotasoja ja -varmuutta sekä parantaa ympäristön tilaa ja huoltovarmuutta.