Olli-Poika Parviaisen ryhmäpuhe työn murroksesta 20.6.2017

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuutta ei voi tarkasti ennustaa, mutta sitä voi ennakoida ja tutkia. Suomessa tehdään monipuolista ennakointityötä, josta tämä valtioneuvoston tulevaisuusselonteko muodostaa erään osan. 

Keskeisimmät selonteon asiat liittyvät siihen miten työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja miten tämä vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnan turvaverkkoihin.
 
Tulevaisuusselonteon aihevalinta on hyvä. Työn murros on yksi suurimmista yhteiskuntaamme ravisuttavista ilmiöistä ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. 
 
Samalla se haastaa meitä poliitikkoja: kysymys ei ole enää siitä haluammeko säilyttää vai uudistaa, vaan siitä miten säilytämme hyvinvointimme perustan uudistamalla yhteiskuntaa.
 
Työn murroksen takana on tuttuja megatrendejä, kuten digitalisaatio, globalisaatio, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos.
 
Nämä asiat ovat olemassa politiikastamme riippumatta. Esimerkiksi kaupungistumista vastaan rimpuilu korkeintaan tekee muutoksesta vaikeamman. Avainasemassa on ratkaista miten vastaa muutokseen hallitusti.
 
Ilmastonmuutos puolestaan on suorastaan eksistentiaalinen kysymys kaiken muun taustalla. Toteuttaaksemme edes nyt sovitut päästövähennyksemme meidän on ajateltava monet arjen tottumukset ja tavat uusiksi.
 
Samalla jo nyt on nähtävissä miten teollisen ajan ominaispiirteeksi muodostunut talouskasvu on hidastunut. Suomessakin hidas talouskasvu tuntuu olevan uusi normaali. Talouskasvukaan ei enää takaa työllisyyden kasvua.
 
Yhä suuremmalle joukolle lama ei ole koskaan loppunut, ja toimeentulon epävarmuudesta on tullut pysyvää.
 
Esimerkiksi tutkimuslaitos Demos Helsinki on osuvasti todennut, että edessä voi olla kokonaisen sukupolven pituinen murros, jossa työ, toimeentulo ja pääoma erkaantuvat toisistaan – ja se voi tietää kurjuutta. Näin on käynyt teollisen ajan historiassa ennenkin.
 
Eniten tästä kärsivät nuoret. Työelämän murros yhdistettynä koulutusleikkauksiin vaikeuttaa ensimmäisten työpaikkojen saantia ja syntymistä, ja voi heikentää toimeentulon edellytyksiä vuosikymmeniksi eteenpäin. 
 
Kyse on sukupolvikokemuksesta. Nykyisten pari-kolmekymppisten sukupolvikokemus on se, että vaikka kuinka yrittäisi, valmistuisi ja suorittaisi, ei ole mitään varmuutta siitä, että pärjää ja löytää paikkansa työelämässä. 
 
Pätkäduuneilla ei osteta asuntoja tai kesämökkejä, ei perusteta perheitä, ei tehdä suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen. 
 
Kun luottamus koulutuksen takaamaan varmaan työpaikkaan  ja sosiaaliseen nousuun horjuu, koko Suomi horjuu.
 
Arvoisa puhemies,
 
Siitä ei ole pitkä aika kun olin itse parikymppinen. Tein kymmeniä ja kymmeniä työhakemuksia. Korkeakoulututkinto ja aiempi työkokemus eivät auttaneet, vaikka hain kaikkea leipomon pakkauslinjalta toimistoapulaisen työhön. Jo nyt meillä on tässä maassa kokonainen väestönosa, joka tekee käytännössä työhakemuksia työkseen. 
 
Se tunne, ettei riitä, ettei kelpaa, ettei mikään auta. Sitä tunnetta meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on ehkäistä. Siihen tarvitaan paitsi aktiivista elinvoimapolitiikkaa, myös työn laajaa uudelleenmäärittelyä ja turvaverkon uudistamista. 
 
Eräs tärkeä osaratkaisu on perustulo. Jokaisen on voitava kokea osallisuutta ja pärjättävä kaikissa tilanteissa. Perustulo antaa paremman pohjan itsensä kehittämiselle ja myös uuden työn syntymiselle.
 
Toinen tärkeä kokonaisuus on pitää kiinni koulutuksesta. Esimerkiksi työn ohessa opiskelua ja uudelleenkouluttautumista on helpotettava. Yksilöjä ei myöskään saa rangaista siitä jos heidän valintansa eivät kannakaan pitkälle tulevaisuuteen. Koulutuspolku ei ole enää vain yksi raide, se on risteävien reittien verkosto. Tämän tulevaisuusselontekokin tunnistaa.
 
Arvoisa puhemies,
 
Tulevaisuusselonteossakin muistutetaan, että osaaminen on myös tunnistetusti paras turva epävarman tulevaisuuden kanssa luoviessa. 
 
Hyvä näin, mutta ristiriita etenkin koulutusleikkausten kanssa on huolestuttava. Suunta voidaan vielä muuttaa.
 
Samalla meidän kannattaa myös pitää mielessä ettei työn murros ole vain uhkakuvia. Robotit tuskin vievät töitä sen enempää kuin höyrykoneetkaan. Jakamistalous voi edistää kestävää elämäntapaa ja yhteisvastuullisuutta. Tekoäly, tieteen ja teknologian kehitys tai vaikkapa asioiden 3d-tulostaminen voivat synnyttää uutta vaurautta ja hyvinvointia. 
 
Nyt kasvavat sukupolvet tulevat näkemään maailman jolle aiempien sukupolvien tieteiskirjallisuus kalpenee. Tämä maailma ei välttämättä ole sen helpompi paikka kuin mennytkään maailma, mutta mahdollisuuksia se tarjoaa enemmän kuin koskaan aiemmin! 
 
Arvoisa puhemies,
 
Vihreä eduskuntaryhmä kiittää tästä selonteosta, toivoo sille kattavaa jatkokäsittelyä ja muistuttaa, että myös arjen hallituspolitiikassa huomioitaisiin selonteossa esitetyt huomiot. Tehdään tulevaisuuspolitiikkaa, luodaan mahdollisuuksia.